v. DANN.
Vait, hiidessä, jo kerran! Vastuksiin
Ja vaikeuksiinne jo uppoon melkein.
Teill' ain' on vastaanväittämistä siin'.
Asia miss' on selkeimmistä selkein.
Sen täytyy tulla. Kiitos Jumalan,
Mies yks on mulla, jok' ei mua täällä
Vastusta, estä koskaan toimissan'.
Uskollisen jo muinain seuraajan
Hänessä sain, vaikk' kuljin millä säällä,
Hän tultani ei tukehuta jäällä,
Ei Iausett': en voi, näy hän tuntevan.
(Soittaa.)
Nyt nähdä saat sen miehen uljahan,
Jok' kaikki voimallaan voi miehekkäällä
Ja vastaa mulle miehen miellä, päällä.
(Vanha Trygg tulee ja seisahtuu oven suuhun kunnioituksella.)
SEITSEMÄS KOHTAUS.
v. Dann. Julia. Trygg.
v. DANN. Sun täytyy, Trygg, taas mennä kaupunkiin.
TRYGG.
Vai niin.
v. DANN. Jos et jo tullut uuvuksiin.
TRYGG.
No kyllä kai!
v. DANN.
Taas vaunuill' lähde pian.
TRYGG.
Ne saivat äsken aisatankoon vian.