TRYGG.
Ei auttaa ole tää, mut tää on kaataa.
JULIA.
Ett' teet kuin pyydän?
TRYGG.
Hän näin tulkahan!
Parempi ois, jos tullut hän ei oiskaan;
Ei arka parkaa kärsi herra Dann.
JULIA.
En maalarin ma tänne jäävän soiskaan.
TRYGG.
Se laatuun käy näin olless' asian.
JULIA.
En maalaamista tahtois ollenkahan.
Kenties ma saippuoitaan, tervatahan
Huviksi miehen tuntemattoman.
TRYGG.
Mä hänet saippuoin, sen lupajan.
JULIA.
Siis sinuhun voin luottaa vakavasti?
TRYGG.
Trygg velkans' aina maksaa puhtahasti,
Hän lupaustaan ei syö milloinkaan.
JULIA.
Hyvästi, vanha ystäväin, siis vaan!