Armfelt, Kustaa Mauri, synt. Marttilan pitäjässä Turun läänissä 1757, oli aikoinaan Ruotsin valtakunnan kaikkein etevin ja loistavin ylimys, kuningas Kustaa III:n lähin suosikki ja ystävä. Sodassa 1788-90 oli hän päällikkönä ja osoitti monesti uljuutta. Nähtyään monenlaisia kohtalon vaiheita hän kuoli 1814. Vuosien 1808-9 sodan aikana hän oli Ruotsissa, mutta muutti rauhan jälkeen Suomen alamaiseksi, ja oli sitten 1811-14 esimiehenä Suomen asiain komiteassa Pietarissa sekä toimitti myöskin jonkun aikaa (1812-13) Suomen kenraalikuvernöörin virkaa.
Bagration, Pietari, venäläinen ruhtinas, synt. 1765, oli sodan aikana enimmäkseen Etelä-Suomeen sijoitettujen sotajoukkojen päällikkönä, niin ettei ollut itse päätaisteluissa mukana. Sen jälkeen hän taisteli urheasti toisissa Venäjän sodissa ja kuoli 1812 taistelussa saadusta haavasta.
Barclay de Tolly, Mikael, venäläinen ruhtinas ja sotapäällikkö, synt. Liivinmaalla luultavasti 1761. Oli Venäjän huomatuimpia sotapäälliköitä ja otti osaa useihin sotiin, mm. Ruotsia vastaan 1790. V. 1808 hän keväällä ja kesällä kenraaliluutnanttina taisteli Sandelsia vastaan, vei maalisk. 1809 venäläisen sotajoukon jäätyneen Merenkurkun yli Ruotsiin ja palasi takaisin muutamien viikkojen kuluttua. Tämän jälkeen hänestä tuli koko Suomessa olevan armeijan ylipäällikkö. Hän oli Suomen kenraalikuvernöörinä 1809-10. Kuoli 1818 oltuaan vielä ylipäällikkönä Venäjän Napoleonia vastaan käymässä suuressa sodassa 1812.
Bijou (lue: bizuu), Sandelsin hevosen ranskalainen nimi (merk. 'koru, kalleus').
Bjerkén, Pietari af, synt. 1765, oli aikoinaan Ruotsin taitavimpia lääkäreitä. Sodassa hän oli Suomen pohjoisen armeijan ylilääkärinä; kuoli 1818.
"Blume vänrikki"; otaksutaan että Runeberg tarkoitti Mikael Aadolf
Blumea, joka syntyi 1785, taisteli vänrikkinä ja sitten luutnanttina
Siikajoella, Lapualla, Kalajoella, Juuttaalla ym., eli myöhemmin
Ruotsissa ja kuoli 1864. Sodassa oli läsnä myös kaksi hänen veljeänsä,
Juhana Berndt ja Mauno Fredrik; viimemainittu, synt. 1779, taisteli
Revonlahdella ja kaatui Lapualla.
Brakel, Kaarle Aadolf, synt. 1774, kunnosti itseään jo sodassa 1788-90, oli 1808-9 luutnanttina Porin rykmentissä, kuoli majurin arvoisena 1861. Kirjoitti vanhoina päivinänsä muistiinpanoja sodasta, jotka julkaistiin 1862 ja ovat arvokas lähde sodan historiaan.
Brask, "von Konowin korpraali"; ei tarkoittane ketään määrättyä henkilöä; ei tiedetä urhoollisen korpraalin asuneen Konowin luona rauhan tultua.
Bremer, Iisak Konrad, synt. 1773, kapteeni Porin rykmentissä; kuoli everstinä 1825. Sotaan ottivat myös osaa hänen serkkunsa, veljekset August, synt. 1787, kuoli 1861, ja Josef B., synt. 1789, kuoli 1874; edellinen oli vänrikkinä Turun rykmentissä ja haavoittui Salmella, jälkimmäinen tykistönjunkkarina ja haavoittui Alavudella; hän tuli myöhemmin tunnetuksi tehtailijana.
Brusin, Kaarle Vilho, synt. 1782. Virran tappelun aikana hän oli kapteeni ja teki ajutantin palvelusta (katso Virran tappelu); sodan päätyttyä B. meni Venäläiseen sotapalvelukseen ja ammuttiin kuoliaaksi Dresdenin tappelussa 1813.