EGMONT. Minua oli varotettu.
FERDINAND. Ja kuinka minä taas kanteessa tapasin kohta kohdalta kaikki nuo syytökset, ynnä sinun antamasi vastaukset! Nämä olivat kyllä hyviä puhdistamaan sinut, vaan eivät olleet täysin päteviä syystä vapauttamaan sinua.
EGMONT. Jättäkäämme tämä! Ihminen luulee, että hän itse ohjaa elämänsä, itse määrää tiensä, ja hänen sisin olemuksensa viettyy kuitenkin välttämättä omaa kohtaloansa kohti. Ei mietiskellä näitä! Nämä ajatukset minä kepeästi heilautan päästäni — vaan en niin kepeästi murhetta tämän maan osalta. Kuitenkin — kylläpähän tullee siitäkin pidetyksi huolta. Jos minun vereni voipi vuotaa monen edestä, voi kansalleni tuottaa levon ja rauhan, niin vuotaa se mielellään. Valitettavasti, ei se niin käyne. — Kuitenkaan — ihmisen ei enää sovi miettiä, kun hän ei enää saa vaikuttaa. Jos sinä voit pidättää, jos sinä voit tyystyttää isäsi turmiollisen väkirynnäkön, niin tee se! Vaan kukapa sitä voinee? — Jää hyvästi!
FERDINAND. Min' en voi mennä.
EGMONT. Suo minun sulkea väkeni sinun parhaimpaan suosioosi! Minulla on hyviä ihmisiä palvelijoina — elä anna niiden haipua hajalleen, onnettomiksi! Mitenkä Richardin, mun kirjurini laita on?
FERDINAND. Hän on sinun edelläsi mennyt. He ovat hänen, muka valtionkavaltajan rikos-toverina, teloittaneet.
EGMONT. Mies-raukka! — Yks' asia vielä, ja sitten hyvästi! Min' en jaksa enää. Jännittäköönpä mikä tahansa mieltäkin ankarasti, niin vaatii kuitenkin luonto vihdoin välttämättä vuoronsa. Ja niin kuin lapsi, käärmeen kietoessa, nauttii virvottavaa unta, samoin vaipuu väsynyt levolle vielä kerta kuolon portilla ja nukahtaa sikeästi, ikään kuin hällä olis' edessä pitkä matka vaellettava. — Yks' asia vielä — minä tunnen erään tytön. Sinun ei pidä halveksia häntä suinkaan siitä syystä, että hän oli minun. Nyt, kun ma hänet saan sulkea sinun suojelukseesi, niin kuolen minä rauhallisna. Sinä olet jalo mies. Vaimo, joka löytää semmoisen, on hyvässä turvassa. Elääkö minun vanha Aatolppini? Onko hän vapaa?
FERDINAND. Sekö hauska ukko, joka teitä aina seurasi, kun olitte ratsastamassa?
EGMONT. Vallan sama.
FERDINAND. Hän elää, on vapaa.