ADELHEID. Voitettu! — Liebetraut, teidän sietäisi ruveta meidän aikakirjaimme aukkoja täyttelemään. (He nousevat ylös pelaamasta).
LIEBETRAUT. Meidän sukuluetteloimme[36] aukkoja, se työ olisi edullisempaa. Sitä lyytä kuin esivanhempaimme ansiot ja muotokuvat soveltuvat yhtäläiseen tarkoitukseen käytettäviksi, nimittäin verhostamaan meidän luonnettemme ja huonettemme tyhjiä puolia, niin sehän työ olisi jotain, millä ansioittua.
PIISPA. Hän ei tahdo tulla, niin te sanoitte![37]
ADELHEID. Minä pyydän, heittäkää pois mielestänne tuo!
PIISPA. Mikä mahtaa olla syynä?
LIEBETRAUT. Mikä! Syitä sopii rukoilla pois, kuin helmipaatetta[38] helmi helmeltä. Hän on vaipunut jonkinlaiseen katumuksen sorrostilaan, josta minä voisin hänet helposti parantaa.
PIISPA. Tee kyllä niin, ratsasta hänen tykönsä.
LIEBETRAUT. Ja mikä olisi minun tehtäväni?
PIISPA. Sinulla on rajaton valta. Älä säästä mitään, millä suinkin hänet vaan saat tuoneeksi takaisin.
LIEBETRAUT. Saanko minä teidät myös sekoittaa asiaan, armollinen rouva?