THOAS.
Kuink' usein hellytti mun ääni tuo!
IPHIGENEIA.
Oi, kätes mulle rauhan merkiks anna!
THOAS.
Ajassa lyhyessä paljon vaadit.
IPHIGENEIA.
Ei tarvis miettiä, kun tekee hyvää.
THOAS.
Paljonkin! Näät myös hyvää seuraa paha.
IPHIGENEIA.
Pahaksi hyvän kääntää epäily.
Äl' enää arvele; min tunnet, myönnä!
NELJÄS KOHTAUS.
Orestes, asestettuna. Edelliset.
ORESTES (näyttämön taakse puhuen).
Voimanne tehkää kaksinkertaisiksi!
Vain hetki vielä! Heidät torjukaa!
Tie mun ja siskon laivaan suojatkaatte
viholliselta!
(Iphigeneialle, huomaamatta kuningasta.)
Tule! Joutuin! Vähän
on aikaa pakoon. Oomme ilmi tulleet.
(Huomaa kuninkaan.)
THOAS (tarttuen miekkaansa). Mun läsnäollen kukaan kostamatta ei miekkaa paljasta.