Kääntyen ylkään lauletaan:
Istukko velvyeni
Taatan tuvin turkin päälle
Mammon höyhenpatjan päälle.
Selin seinää sinistä
Lahti lautaa valkeata,
Alle pyyhkin pyhäisen
Alle tuohukset! vahaisen
Alle liitsan armollisen,
Miss' on Maaria maannut
Luoja lounatta piellyt
Pyhä risti rengotellut.
III.
Nyt istuu ylkä sanotulle paikalle, ja laulajat pitkittävät aterian aikana:
Loi Jumala pojan emolle
Antoi Luoja hautojalle.
Kuin syntyi emylle pojut
Emä oli hengettä olilla
Pojat hengettä tyvessä.
Loi Jumala hengen emälle,
Emyt hellä hengen pojalle.
Isä hulkku hyytä hymppynen piossa
Jäätä käntty kainalossa.
Isä rapsii saunatietä
Kaprii saunan kynnyksiä.
Isyt kyseli: min' antoi Jumala meille?
Loiko Luoja luokkakättä,
Antoiko armollinen atrakättä?
Vieras nainen, viekas nainen
Kylän nainen pettelikko
Se petti vanhan isän
Vanhan taatan vaaliani.
Se vaites vastaeli:
Ei luonut Luoja luokkakättä
Ei antanut armollinen atrakättä,
Antoi astian pesiän
Toi tuvan pyyhkiän
Toi pirtin pesiän.
Isyt oli mielillä pahoilla
Sydämmillä surkiammilla
Sapsii tulia saunatieltä
Kepsii mennä kiuka'alle.
Toinen nainen naapurista
Se toi toet sanomat.
Oo! isyt vana isä
Vanha taatta vaaliani,
Elä ole mielillä pahoilla
Ole mielillä hyvillä
Sy'ämmillä lempeämmillä.
Loi teille Luoja luokkakättä
Armollinen antoi atrakättä.
Isyt mielellä hyvillä
Syämmillä lempeämmillä
Kepsy tulla kiukaalta
Kepsi mennä kellariin.
Sivalsi sian lihutta
Otti vanhaa lehmän voita
Toi siis tuopilla olutta
Kantoi kaksikorvasella.
Hiiva alla, vahto päällä,
Keskellä olut punanen.
Hyysi hyytä piossa
Jää kättynen käessä,
Millä emyttä siiyttää
Emyn saunan maassa maatessa
Olkosilla olossa
Lavosilla levätessä. —
Toi isä soimesta hevosen
Kaukalolta kauran syöjän.
Toi papin Paiteesta
Kirkkoherran Kiiovasta.
Toi lukkarin omiltamailta,
Pantiin nimi vellolleni
Pantiin kutsu kullalleni
N. N. (esim. Juho) papin pantu nimi.
Nimi on papin panema
Nimi lukkarin luettu
Kirkkoherran kirjoitettu
Nimi mammon mairoiteltu.
N. hellä velvyeni!
Jos nyt muutat polvuttasi
Elä muuta mielyttäsi
Ylön elä kaso kantajasi
Vett'o vanha vaaliasi.
Emy on nähnyt suuret vaivat
Kuoria kovat kipiät.
Monet yöt oli unetta
Monet aamut murkinatta
Monet päivät lounaatta
Monet illat iltaisetta.
Yhes kesäses yös
Kuuet hunnut kuivaeli
Kaheksat kapaloitsi.
Muut naiset unet makasi
Kälyt kyljet kääntelivät.
Ain oli käsi kätköissä
Viisi sormee vivussa.
IV.
Syönnin ajalla kääntyvät laulajat isä-miehen eli puhe-miehen puoleen laulaen:
Isä mies isyjen poika
Päämies päivetty kypärä
Lagle lauan otsallinen!
Papin sulka paras sulka
Se on pantu parrallesi
Levitetty leuvallesi.
Kuule tänne kuin mä puhelen
Tähe tänne kuin sanelen.
Kysykkö isyen appii
(Nyt rupee isämies apua korjaamaan).
Min annap isyt aviksi?
Taatta soimesta hevosen
Kaukalolta kauran syöjän.
Kysytkö emyen appii
Min annap emyt aviksi
Pojalle ainoalle?
Emyt paijan palttinaisen
Narvan kaaren kankahista
Pihkavan pitkistä linoista.
Maahan asse avinainen
Rinnan eestä ristitelty
Ihan suista sulkuteltu
Kulkun alta kulliteltu
(toinen:
Alta kulkun kumakoittu)
Alta polven poimiteltu.
Kysykkö vellon appii
Min annap vello aviksi?
Vello vaskisen satulan
(Vello saarnaisen satulan)
Kysykkö sisson appii
Min antaa siso aviksi?
Siso silkkisen sinerkan
Siso kultasen kussikan.
Kysykkö setän appii
Min annap setä aviksi?
Setä rapsaa rahalle.
Kysykkö vävyn appii
Min annap vävy aviksi?
Vävy ruoskan vaskivarren
Vaskivarren ja kultasiiman.
Kysykkö enon appii
Min annap eno aviksi?
Eno rapsaap rahalle.
Kysykkö mimmin appii
Min anap mimmi aviksi —
Mimmi rapsap rahalle.
Kysykkö kylän appii —
Kylän miehet isäni
Kylät naiset emäni
Kylän pojat puolet vellot
Kylän tyttäret sisarueni.
Avittakaa ainuttani
Matkamiestä marjuttani.
Ken soalla, ken solella
Ken on vaskisormuksella.
(Ainoat ajat kylässä
Kylä kyyttiä kysyy
Paimen palkkaa anoo).
V.
Kerääjä kääntyen ylkään.