"Adjö, adjö", vastasi kuvernööri.
Kotiin tultuaan laittoi Aatami piikansa "postitallista" tilaamaan kaksi hevoista yhden reen eteen. Sillä aikaa otti hän itse "pitkän naukun", haukkasi leipää ja paistettua suolakalaa. Sitte pisti hän jalkaansa koirannahkaiset päällyssaappaansa ja puki yllensä "rakkalin unihvormun" — niinkuin tuolla lystikkäällä miehellä oli tapana kutsua kiiltonappista virkapukuansa, — sekä sen päälle lammasnahkaisen, sarkapäällyksisen turkin, joka vyötettiin punaisella vyöllä. Näissä tamineissa oli mies valmis matkalle.
Jo ennen pidetyn puheen mukaan läksi Aatamin keralla eräs "kimnasisti", sekä "puotipuukhollari." Viime mainitut herrat istausivat reen perään, vaan Aatami kävi ajajan viereen kuskilaudalle.
Niinkuin jo mainitsin, oli keli mainion hyvä ja "tie kierä niinkuin tiaisen pääluu", joten matka sujui sangen hyvin. Ja aika vauhtia sitä kulettiinkin, niin ett'ei yksi puu kahdesti näkynyt, sillä
"hepo juoksi, tie helisi, reki rautainen rämisi, vemmel piukkui pihlajainen."
Pian sitä jouduttiinkin Jäppisen majataloon, jossa tuttu, lihava isäntä antoi "valtakunnan virkamiehelle" kylmästä tultua ryypyn paloviinaa, oikein omaa keittoa. Tarjosipa hän sitä vielä toisille herroillekin, mutta nämä "nuoret miehet naimattomat, vielä viinan juomattomat" eivät ottaneet, vaan kiittivät isäntää hyväntahtoisesta tarjouksesta.
"Nyt, velikulta, laita pari parasta hevosta, mitä tallissa löytyy", sanoi Aatami. "Kiiru on kuin jeekkuri, saattaissa tärkeitä kuulutuksia nimismiehille. Ne pitää olla ennen uutta vuotta saarnastuolissa kuulutettu ja uudelta vuodelta pitää niitä ruveta seuraamaan. Ne ovat uudet viina-asetukset, jotka tuiskussa pitää saatettaman kansalle tiedoksi."
Pian antoi isäntä käskyn hollitupaan, ja tultuansa jälleen vieraiden luo, kysäsi hän:
"Mitkä uudet viina-asetukset nyt ovat tulossa? Pidennetäänkö polttolupa-aikaa, vai mitä?"
"Ei velikulta sinnepäinkään, vaan talonpojilta otetaan koko viinanpoltto-oikeus pois ja annetaan se vaaprikoille", selitti Aatami. "Niin, velikulta, kuuluivat herrat päättäneen viime valtiopäivillä. Tästä puoleen saamme siis ryypätä vaaprikan leroa, niinkuin Venäläiset. Ja kas, se ei päätä pyörrytä eikä miestä visko, vaikka häntä latkisi niinkuin 'vaarin kaljaa' tahi tavallista taaria."