"Nämä ovat oikeastaan Äyräpäänselännemäkiä", selitti kimnasisti.
"Vai Käyräpään mäet nämä ovat kartoissa ja kirjoissa. Olkoot vaan Käyräpään mäet minunkin puolestani, mutta jyrkät nämä ryötykset ovat", vastasi kyytimies ja antoi hevosten kävellä vastamäessä.
Mäen päälle päästyä, ei kyytimiehellä näyttänyt olevan halua ajaa juosten, vaan antoi hevosten kävellä.
"Anna, veikkonen, hevosten juosta, meillä on kiiru", käski Aatami.
"Ei kiireellä hätää ole", vastasi kyytimies, eikä kiiruhtanut hevosia.
"Jos sinä ukko paha tietäisit, keitä sinulla on kunnia kyyditä, niin et noin hiljaa ajaisi", virkkoi Aatami.
"Keitä nämä sitte ovat?" kysyi kyytimies.
"Kyllä se on Kuopion kupernyöri, tuo isompi herra, joka reenperässä istuu, ja tuo toinen on Kuopion lanssihteeri hänen vieressään; minä olen heidän kuskinsa", vastasi Aatami.
"Ole hitolla", virkkoi kyytimies ja roikkasi hevosia selkään.
"Niin kyllä se on, ystäväiseni", selitti Aatami. "Ja siksi tulee sinun olla varallasi. Jos et sinä aja hyvästi, tahi olet epäkohtelias, niin se kaipaa Viipurin kupernyörille ja silloin sinä, jos olet ruunun talonpoika, saat jättää tilasi ja laputtaa perheinesi avaraan maailmaan. Jos taas olet perintö-talonpoika, niin saat suuren sakon ja joudut esivallan vihoihin, ja silloin ei sinun ole hyvä elääksesi, sen sinä hyvin ymmärrät. Kyllä hollikirjoista saadaan tietää, kuka tällä viikolla on ollut hollia seisomassa Rautasessa ja kuka tänään on kyydinnyt näitä herroja Pieppolaan."