Sairas maistoi vähän viinaa, antoi pullin takaisin ja sanoi:
— Suur kiitos, hyvä poikani. Ei viinakaan enää tunnu entisen makuiselle. Minä uskon ettei minua enää taida muut parantaa kuin nuo kolme kovaa parantajaa: Nurmen Tuomas, Hiekka-Heikki ja Matara-Matti.
Murkinan aikana koetteli sairas syödä, mutta eipä huttu kelvannutkaan.
— Ei kelpaa viina eikä maista huttu, yhäti vain mieltäni elostelee, saneli emäntä. Tuokaa kantvärkkiviinaa ja voidelkaa sillä minun otsaani, käärikää sitten mustia villoja liinapiolla pääni ympäri ja voidelkaa pippuripalkoviinalla sydänalaani, ehkä se helpottaisi.
Riitta-miniä teki kaiken, mitä anoppi pyysi, mutta eipä sairaalle näyttänyt apua tulevan, hän voihki ja ohki vain vuoteellaan.
— Ihan minut taisi maa vastata, kun tulin eilen kirkosta, virkkoi sairas ja nousi istumaan. Tuo Eerikan ralekka ajoi niin kovasti, etten kerennyt saada kuin kaksi lepän oksaa käteeni. Jos olisin kolmannen tavannut, niin ei olisi tällaista tuskaa kärsittävänäni, mutta hän ajoi kuin kasakka, etten minä ehk'edes ehtinyt maanvihojakaan lukea loppuun asti.
— Jos niin on, niin valjastetaan sama hevonen, jolla eilen kirkolla ajettiin, ja mennään iltahämärissä Kotimäen tuolle puolelle ja tullaan uudestaan; ehkäpä se sitä tottelee, vastasi Eerikka.
— Täytyy se niin tehdä, ei tässä muu auta, saneli sairas. On sitä ennenkin minulle tämmöistä tapahtunut; sillä tämä maa on luonnostaan karkea ja minä olen valkoverinen ja vienoluontoinen ilminen (ihminen), sen tähden minuun pystyvät niin hyvin maannenät.
Hämärän tultua valjasti Eerikka hevosen ja sairas saatettiin rekeen. Kotimäen tuolle puolelle päästyä käännettiin hevonen ympäri ja ajettiin sen verran tiepuoleen, että sairas yletti taittaa kolme lepänoksaa, joilla hän kiersi kolme kertaa ympäri päänsä ja lausui:
Tervehytän tienottani, maireutan mannertani, terve maa, terve manner, terve mantereen isäntä! Kun lienet tuhoja tehnyt, vihojasi viskoellut kohti naista naisellista emon tuomoa tytärtä, tee nyt suloinen sovinto, rakenna ikuinen rauha! Ota pois omat vihasi, ettei söisi syyttömiä, vaivaisi viattomia!