Kun ei siitä kyllin liene etkä tuotakaan totelle, tulkoon vanha Väinämöinen kaikki päästöt päästämähän, kaikki pulmat purkamahan, kaikki jaksot jaksamahan!

Mene tauti, kunne käsken, Lapinmaahan lakeahan, Pohjan pitkähän perähän; siell on hyvä ollaksesi, lempi liekatellaksesi, tiellä tuuli tuudittaapi, vesi vieno vilkuttaapi, vesi sylkkä sylkyttääpi.

Mene vielä, kunne käsken, tuonne tunturin mäelle. Kuhavuoren kulman alle, jonne puut on päin pudonneet, heinät latvoin laskenunna sulahan sarajokehen. Siellä on sisariasi, siellä viisi veikkoasi, kuusi kummisi tytärtä, seitsemän setäsi lasta. Siell on hirret hirtettynä, jalopeurat jaksettuna; siell on luutonta lihoa, sekä päätöntä kaloa, suonetonta pohkiata.

Mene sinne, kunne käsken, suden suuhun, hamaran päähän, mustan koiran hännän alle, notkoille noroperille, soille räykenettömille. Mene tuulen tietä myöten, ahavan ratoa myöten tahi käy revon rekehen: revoll on reki matala, jolla rannalle vetääpi.

Jos oot pantu palkan eestä tahi toisen käskyläinen, niin suoria nyt kotiisi isäntäsi iltaselle, emäntäsi aamuselle, muun pereesi murkinalle! Sitten sinne tultuasi, matkan päähän päästyäsi ota kiinni olkapäistä, vasemmista varpahista, kaiemmista kantapäistä, läpi luusta ja lihasta! Aita vastaasi tuleepi; ammu aita mennessäsi viieltä vitsasvältä, seitsemältä seipähältä, kaheksalta kaskipuulta.

Punahattu, tuonen poika, jännitä tulinen jousi tulisella jäntehellä, pane vaskinen vasama tuon tulisen jousen päälle. Ammu halki hampahista luun syöjä, lihan purija, veren uudelta vetäjä, jotta hiiet himmastuisi, perkeleetkin peljästyisi, katvaisi maan katehet!

Jos et tuona totelle, vielä mutka muistetahan, uudet keinot keksitähän: turvaamme Jumalahamme, luottaumme Luojahamme, jok on miehistä pätevin, urohista kelpoavin.

Oi Ukko, ylinen Luoja, pilven päällinen Jumala! Souda suonissa venettä, venehellä vaskisella, kuutilla kuparisella. Souda luun lomia myöten, jäsenten rakoja myöten. Mistä luu on luiskahtanna, siihen luuta luiskauta; mistä kalvo katkennunna, siihen kalvo kasvahuta; mistä liikkuna lihoa, siihen liittäös lihoa. Tee nyt yöllä terveheksi, päivällä imanteheksi, auta aivan terveheksi, keskeä kivuttomaksi, vieriltä viattomaksi, päältä tuntumattomaksi, aivan nuurumattomaksi, suin sulin puheltuani, hengin huokaeltuani, vihoin tuulen tuulematta, vihoin saamatta satehen, kovan ilman koskematta, pakkasen palelematta!

Saunasta tultua syötettiin ja juotettiin Riha-Heikkiä. Isäntä kysyi maksua vieraan vaivoista, johon tämä vastasi:

— Minä en ole tavallisesti määrännyt vaivoistani mitään maksua, vaan hyvät ihmiset ovat itsestään antaneet, minkä ovat hyväksi nähneet.