Mitään virkkamatta isäntä pisti Heikille kouraan puolen ruplan rahan, josta Heikki kiitti. Vähän ajan perästä Heikki sanoi isännälle:
— Jos lautamies olisi hyvä ja katsoisi minulle vähän särpimen apua sekä jotain keitinneuvoa.
Isäntä koki vierasta pidättää yöksi, mutta tämä ei sanonut joutavansa yötä olemaan, kun muka hänellä oli kiiru mennä toiseen kylään, jossa häntä odotettiin erästä heikkomielistä parantamaan. Sen kuultuaan isäntä haki aitan ylisiltä lampaankäpälän ja täytti porstuan naulassa olevan Heikin pussin ohralestyjauhoilla. Nämä antimet saatuaan Heikki läksi talosta ja Yrjö meni häntä kyytiin.
Seuraavan yön sairas vietti levottomasti ja aamun tultua hän sanoi pojallensa:
— Kyllä minua ei taida muu vaivata kuin kuolema, vaikka minä epäuskossani olen maajumalilta apua etsinyt. Laita nyt, poikaseni, pappia perään minua ripittämään.
— Kuta pappia äiti kernaimmin tahtoisi? kysyi lautamies.
— En minä ole ikänäni pappeja valinnut, vastasi sairas. Ei mikään kuulu olevan niin suuri synti kuin pappien valitseminen. Niin minulle sanoi Raution Liisa toissa kesänä. Ja niin kuin tiedetään, hän on hurskas ihminen ja pappien ystävä. Tuokaa vain se pappi, kenet itse tahdotte. Jumalan sanaahan kaikki sielunpaimenet ilmoittavat.
Isäntä laittoi Antin noutamaan rovastia sairasta ripittämään.
Sillä aikaa kun pappia oltiin perässä, tupa siivottiin: penkit, pöydät, rahit ja tuolit pestiin, lattia lakaistiin ja sairaalle tuotiin puhtaat vaatteet sekä nostettiin pieni pöytä sairaan eteen sängyn viereen. Pöydälle asetettiin lumivalkoinen pöytäliina. Suurelle pöydälle pääpuolelle levitettiin niin ikään rippulaitainen pöytäliina, ja pöydän päähän, penkille, levitettiin vaippa laskoksilleen ja nurkkaan pantiin tyyny, jotta pappi, jos niin tahtoo, saapi lojahtaa pöydänpäässä. Kahvi keitettiin valmiiksi ja kahvipannu pistettiin uuniin pappia odottamaan. Lapset siivottiin ja muutettiin puhtaisiin vaatteisiin. Samaten aikaihmisetkin pesivät kätensä ja silmänsä, kampasivat päänsä ja muuttivat puhtaat vaatteet yllensä.
Kun kyläläiset saivat tietää, että pappia oltiin hakemassa Niemelän sairasta ripittämään, niin he siivosivat itsensä ja tulivat sairastaloon pappia katsomaan. Miehet menivät peräpuolelle tupaa, vaan naiset jäivät ovensuuhun. Ainoastaan vanhemmat vaimot menivät sairasta puhuttelemaan. Yleinen hiljaisuus vallitsi tuvassa, ainoastaan kuiskaamalla puheltiin.