— Nyt ollaan selvillä: lapsi on syntynyt tammikuun kahdeksaskolmattakymmenentenä päivänä. Mutta mikäs lapselle nimeksi annetaan?
— Minä kysyin Pekon akalta lähteissäni lapsen nimeä, niin hän vain sanoa tölkäytti: "Pankaa nimeksi minkä tahdotte, eihän nimi miestä pahenna." Pitkin tietä tullessani mietin, mikä pojalle saadaan nimeksi, ja vihdoin tulin siihen päätökseen, että tästä on tehtävä Nikolai Paulovits, vastasi Tommo.
— Oh hoh, sanoi rovasti. Eikö vähempi vältä! Se on meidän nykyisen keisarimme nimi eikä sitä sovi panna talonpojan lapselle.
— Pankaa sitten paljas Paulovits, tuumasi Tommo.
— Se on toista, virkkoi rovasti. Kutkasta kummiksi tulevat?
— Tässä on lapsen kanssa Pitkän Jussin akka, joka tulee rist'emäksi ja rist'isäksi tulee tämä Halon Tokko, vastasi Tommo.
Kuultuansa tämmöiset nimet rovasti veti suunsa nauruun ja kummit punastuivat. Sen rovasti huomasi ja sanoi:
— Mitä sinä tuolla tavalla herjaat ihmisiä, onhan heillä oikeatkin nimensä!
— Niinhän me heitä kutsumme joka päivä ja siksi en nytkään muistanut poiketa totutusta tavasta, vastasi Tommo hämillään. Luulen rovastin tuntevan heidät molemmat.
— Tunnen kyllä ja tiedän heidän oikeat nimensäkin enkä hauku ihmisiä, vastasi rovasti ja kirjoitti kirjaansa mitä asiaan kuului.