— Siinäpä se temppu onkin, ettei häntä laiteta kouluttamaan, virkkoi kylänvanhin. Sitä vartenhan hänelle maksetaan aprakka (saatavat), kappa ruista joka talosta, jotta hän lapsia kouluttaisi ja opettaisi lukemaan, mutta mitä vielä, häntä käytetään toisiin tarkoituksiin.

— Mutta jos koulumestari kävisi pitäjällä lapsia opettamassa, niin kukas silloin kylänluvuilla lapsia luettaisi ja laiskoja opettaisi rippikoulun aikana? kysyi Holttola.

— Onhan meillä kaksi pappia, rovasti ja kappalainen. He saisivat käydä yhdessä kylänluvuilla, toinen luettaisi lapsia ja toinen aikaihmisiä. Lukkari saisi opettaa laiskoja rippikoulun aikana, eihän hänellä ole silloin muutakaan työtä, vastasi kylänvanhin.

— Se on aivan oikein, sanoivat useat.

— Niin se kyllä on teidän mielestänne, virkkoi Holttola. Mutta asialla on toinenkin puoli. Katsokaahan: jos joku tarvitsisi pappia esimerkiksi sairaan luokse, niin mistä hän papin ottaisi, kun molemmat papit olisivat kylänluvuilla?

— Tiettävästi hän saisi hakea lukupaikasta. Onhan joka lukuset kirkossa kuulutettu, missä niitä milloinkin pidetään. Tuleehan nytkin seurakuntalaisten sen verran pitää asiaa mielessä, että tietävät milloin kumpikin pappi on kotona. Iltapuolilla ja yönseuduissa joutaisi kyllä toinen pappi ja vaikkapa molemmat käymään ripittämässä, jos vain kerran asiat niin järjestettäisiin, vastasi kylänvanhin.

— Aivan niin, aivan niin, se on oikein, sanoivat useat.

— Kyllä kylänvanhin näyttää osaavan asiat järjestellä, virkkoi Holttola. Se on vain vahinko, ettei hänestä ole piispaa tullut; silloin hän tiettävästi olisi antanut työtä joka miehelle, ettei kukaan saisi laiskana leipää syödä.

— Välttäähän pilkka pienempänäkin eikä harmaan hevosen laisena, vastasi kylänvanhin. Jospa minä piispana olisin, niin en suinkaan antaisi kirkonpalvelijain laiskoina leipää syödä ja liiallisella aprakan ajolla seurakuntalaisia rasittaa, niin kuin nyt tekevät koulumestari ja lukkari, jotka kesäkaudet kulkevat pitäjällä voita ja villaa keräilemässä. Eihän heillä ole siihen mitään oikeutta.

— Vielähän koulumestari ja lukkari jotain tekevät, mutta jahti- ja siltavoudit eivät pane rikkaa ristiin ja kumminkin aprakan ottavat, sanoi Niemelän lautamies. Ne sellaiset herrat saisi jättää viralta, kun ei heillä kuitenkaan muuta ammattia ole kuin palkan kanto ja sen nauttiminen.