— Senpä tähden juuri talonpojan täytyy köyhänä pysyä, kun on monenlaista malkkimahaa elätettävänä eikä maamies saa itse nauttia sitä, minkä suurella vaivalla ja hiellä saa maasta irti, valitteli Lahtelan isäntä.
— Niin veikkonen, mikäpäs talonpojan olisi eläissä, jos ei hallaa, hukkia (susia) ja herroja olisi, lausui kylänvanhin.
— Mutta tarvitaanhan jahti- ja siltavoutia nimismiehen apulaisena, eiväthän he aivan turhaan ole, virkkoi Holttola.
— Sen ammatin saisivat kyllä lautamiehet toimittaa kukin piirissään ja taarasti myös joutaisi hyvin hyvästi nimismiehen apulaiseksi, sanoi kylänvanhin.
Juttua virkamiehistä olisi tainnut pitemmältäkin piistä, jos vain kylänlukuherrat olisivat kauemmin kammarissa viipyneet, mutta heidän tupaan tultuaan jätettiin jutut toiseen kertaan.
— Nyt saa koulumestari mennä naapuritaloon lapsia ulkoa luettamaan.
Minä kuulustelen aikaihmisten ulkolukua ja kristillisyyden tietoa.
Kanttori katsokoon perään, etteivät aikaihmiset ja suotta kuuntelijat
häiritse lasten lukua, määräsi rovasti.
— Nyt, lapset, lähdetään Lahtelaan, sanoi koulumestari ottaen turkin hartioilleen ja hatun päähänsä. Kanttori teki samoin. Lapset, sekä tytöt että pojat, juosta kipelsivät sukkelaan, ja pojat tyrkkivät (tellivät) toisiaan tiepuoleen ja viskelivät toistensa hattuja. Koulumestari ja kanttori astuskentelivat verkalleen perästä ja tupakoivat mennessään.
Lahtelaan päästyä käski koulumestari talon isännän siirtämään pöydän nurkkaan ja korjaamaan tuolit, rahit ynnä muut kapineet tieltä pois. Se toimitettiin pian. Kanttori taas puolestaan käski ne poikamiehet, jotka olivat varustaineet suurten tyttöjen lukua kuuntelemaan, menemään rovastin eteen näyttämään ulkolukutaitoaan. Pojat läksivät heti ulos tuvasta.
Sitten koulumestari asetti lapset rinkiin: tytöt toiselle ja pojat toiselle puolelle. Itse hän kävi ringin sisään ja alkoi luettaa. Pieniä lapsia luetettiin aapisesta, suurempia pienestä katekismuksesta ja rippikouluiässä olevia suuresta katekismuksesta. Pientä katekismusta luettaessa hän kysyi aikavälistä luetun sisältöä. Kanttori istui ja kuunteli lukua vähän aikaa, sitten hän meni ulos juttelemaan yhtä ja toista niiden miesten kanssa, jotka eivät syystä tai toisesta menneet rovastin kuulusteltaviksi, vaan istuskelivat reessä niitä näitä puhellen ja tupakoiden.
Kun koulumestari oli ensimmäiset käskyt luettanut, hän käski Lahtelan paimenpojan lukemaan seitsemännen käskyn. Poika luki sen ja osasi hyvästi aivan sanasta sanaan.