Seuraavana aamuna palasivat mustalaiset Lahtelaan ja heillä oli seurassaan nuori kaunis mustalaisnainen, jota Korri kohteli erinäisellä lemmellä. He olivatkin siis käyneet ryöstöretkellä, vaikka valehtelivat menevänsä hevosvelkaa perimään. Pian sen jälkeen läksi joukko Niemelän kylästä.
Mustalaisten taloista lähdettyä talon naiset pesivät astiat ja lusikat, joita mustalaiset olivat käyttäneet. Samaten pestiin penkit, pöydät, rahit ja tuolit sekä kaikin puolin siivottiin huolellisesti mustalaisten jälki.
Lääninmiehet
Sisältö: Räsysaksan tulo. Kauppatavaroin luettelo. Kaupanteko.
Karhunkuljettajat. Karhun tanssi ja muut temput. Väkikartun
veto. Kertomus kuinka sudet söivät karhun. Karhu pelastajana.
Harjalainen. Konttikauppiaat. Kappamiehet.
Eräänä päivänä katsoi Niemelän Sohvi akkunasta ulos ja sanoi tupaväelle:
— Tulkaas katsomaan kuka tuolta ajanee meille lakittavalla hevosella? Sillä on kauhean iso reslareki ja siinä näyttää olevan juuri kuin heiniä reessä. Miehellä on kilapannahkainen hattu päässä.
Pian kahahtivat useat nuoret naiset akkunaan ja vähän aikaa katsottuaan sanoi Anni:
— Tuohan tuo näyttää olevan räsysaksa Kauranen, ja tuota vanhaa tuttua et sinä Sohvi tuntenut! Nyt varusta räsyjä ja osta itsellesi koreutta.
— Kerkeäähän nuo ryysyt varustaa sittenkin, kun saadaan kuulla, mitä hyvää hänellä on kaupittavana, vastasi Sohvi.
— Minä jo melkein muistan ulkoa hänen tavarainsa luettelon, kun joka talvi olen pari, kolme kertaa sen kuullut, sanoi Anni nauraen. Kyllähän Longan Antillakin on loruja, kun hän tavaroitansa luettelee, mutta eivät kenenkään luvut mene niin sätkälleen kuin tämän Kaurasen luvut. Varustaipas nyt Sohvi oikein tarkkaan kuuntelemaan, kun hän ilmoittaa pamisuttaa tavaroitansa, niin saat kuulla, miten metkasti se sujuu.