— Ei tässä nyt sinun viisauttasi tarvita, vaan me teemme niin kuin meidän esivanhempamme ovat meitä opettaneet, vastasi Helka-ämmä vihaisesti ja luetti pienellä Antilla vielä kaksi kertaa nikkoluvun, ja niin vähitellen häikkeni nikko pienestä Antista.
Seuraavana päivänä emäntä keitti sylttyä, johon otettiin vatsalaukku, satakerta, härän turpa ja korvat, jotka ensin turvotettiin, sitten kaadettiin turvotusvesi pois ja pantiin uudestaan kiehumaan. Melkein koko päivän kesti syltynkeittoa, ennen kuin kaikki liha-aineet olivat pehmeiksi kiehuneet. Vihdoin pani emäntä suolaa ja hiukan maitoa sekaan ja niin oli syltty valmis. Se pantiin astioihin jäähtymään ja syötiin harvinaisena herkkuna sunnuntaiaamuna murkinaksi.
Sillä aikaa kun lampaita lihotettiin oraassa ja sikoja syötettiin pahnassa, teurastettiin lehmä, joka toimi kävi samalla tavalla kuin häränkin teurastaminen.
Vihdoin kun lampaat olivat kylliksi lihavat ja niiden villa oli kasvanut riittävän pitkäksi, teurastettiin lampaat. Emäntä neuvotteli toisten vanhempain naisten keralla, mitkä lampaat otetaan ja mitkä jätetään elämään. Kun asia oli selvillä, käski emäntä eräänä aamuna lammasten paimenien mennä läävään ja antaa hänen määräämänsä lampaat teurastettaviksi. Isäntä ja Mauno-setä menivät surmaksi (tappajaksi). Paimenet ottivat emännän nimittämät lampaat kiinni, yhden kerrallaan, ja taluttivat läävän ovelle, jossa miehet ottivat lampaan vastaan ja tappoivat läävän edessä olevassa kujassa (katoksessa). Tappamiseen käytettiin terävää puukkoa, jolla leikattiin puolen lampaan kaulaa. Ensi aamuna teurastettiin kymmenen lammasta ja seuraavana aamuna saman verran.
Kun lampaat oli tapettu ja niistä veri kylliksensä vuotanut, ne kannettiin tupaan, jossa ensiksi leikattiin päät poikki, sitten nyljettiin sorkat ja leikattiin ne poikki. Sillä aikaa kun ukkomiehet tätä toimittivat, varustivat nuoremmat miehet kynsipuut, jotka sitoivat nuoralla orteen riippumaan. Kynsipuihin pistettiin lampaat nivusistaan riippumaan. Olkia hajoitettiin kunkin teuraseläimen kohdalle lattialle. Nahka ketettiin (nyljettiin) tuppinaisena, so. halkaisematta, pantiin vartaalle, johon sorkkain kohdalle sovitettiin pienet kapulat poikin puolin, ja vietiin tallin luhtiin kuivamaan. Kun nahka oli nyljetty, aukaistiin lammasten vatsat, kierrettiin suolet ja lihattiin samalla tavalla kuin raavaatkin. Viisi lammasta oli yhtä aikaa tuvan orressa riippumassa, ja kun ne oli teurastettu, niin nostettiin jälleen toiset viisi. Rasvat, jätteet ja lihat korjattiin pois ja siivottiin tupa.
Myöhemmin syksyllä teurastettiin neljä sikaa. Mauno-setä ja isäntä ynnä pari nuorempaa miestä menivät sikopahnan luokse ja ottivat pahnasta yhden sian kerrallaan, jota löivät ensin kurikalla otsaan ja sitten kun sika kaatui pyörryksissä maahan, pistivät veitsellä kurkkuun. Yksi mies piti aina sian kärsää kiinni, kun toinen pisti veitsellä kurkkuun. Sitten vedettiin siat kelkalla saunan luokse, jossa niistä ensin nyhdettiin harjakset, sitten ajeltiin villat kuumalla vedellä ja vihdoin sidottiin siat sorkistaan seipääseen, tehtiin tuli, johon ripustettiin suoloja ja liinansiemeniä, joita ripsiessä Mauno-setä lausui:
Tulonen Jumalan luoma, Panu poika aurinkoinen! Sulle minä suolat syötän, liinan siemenet sirotan. Jos sä suostut suoloihini, otat uhrini hyväkses, niin sä polta karvat kaikki poies näistä porsahista, vaan älä liikuta lihoja, älä polta porsahia. Jos sä suostut suoloihini ja teet mieleni mukahan, niin mä sun hyvänä pidän, liinan jyvillä lihoitan, syötän suolarakehilla.
Sitten otti isäntä toisesta ja Yrjö toisesta seipäästä kiinni ja he nostivat sian tulelle, jossa sitä kääntelivät ja polttelivat jäljellejääneitä karvoja. Mauno-setä hankasi sikäli varpaluudalla sian pintaa, jotta karvat paremmin kärventyisivät. Kun kaikki karvat olivat palaneet, nostettiin sika ulos sitä varten asetetulle laudalle, jossa ukko-Lauri alkoi puukolla kaltata sian pintaa. Sillä aikaa toiset korvensivat toisen sian, jota Matti kävi kalttaamaan. Tällä tavoin tulivat sikain pinnat puhtaiksi, yksi toisensa perästä, ja ne sitten kelkalla vedettiin tupaan, jossa asetettiin yksi sika kerrallaan tuvan pöytärahille kykkysilleen, kintut ristiin.
— Taitaa käydä kovin hitaaksi, jos yksi sika kerrallaan lihataan, sanoi isäntä. Noutakoon Yrjö tupasesta toisen rahin, jolle Mauno-setä asettaa toisen sian ja lihaa sen. Sitten tulee työ joutuisammaksi, kun kahden miehen tehdään.
Yrjö teki niinkuin isäntä käski: toi rahin, jolle asetettiin toinen sika samalla tavalla kykkösilleen. Ensin leikattiin sikain päät poikki, sitten erotettiin selkäranka, etu- ja takajalat, kyljet ja mara (vatsanalus). Sisälmyksistä irroitettiin rasvat ja otettiin rakko, joka puhallettiin suureksi ja pantiin kuivamaan. Suolet vietiin pellolle, josta harakat, varikset ym. kotolinnut saivat hyvän aterian. Tällä tavalla lihattiin kaikki siat ja lihat suolattiin aitassa olevaan suureen tortoon. Päät hakattiin kolmeksi kappaleeksi ja sorkat suolattiin laskiaisrokassa syötäväksi.