— Sanopa sirpukkaiseni, kuinka monta kosijaa arvelet itsellesi tulevan?
— Tuleehan niitä tietysti viidet, vaan tulkoon heitä vaikka sata, sinun minä kumminkin olen, vastasi Kaisa innokkaasti. Kyllä tiedän, että tulee kova kamppaus, kun koko meidän perhe paitsi äitiäni, Antti-veikkoani ja kenties Mauno-setää — isäni mieltä en oikein tiedä — tahtoisivat minua naittaa Junnolaan, vaan minäpäs en mene; sanon vaikka papin edessä ei, siitä saat olla vakuutettu, rakas Juhana kultani. Minä en tahdo enkä voi erota sinusta vaikka mörkö maata kyntäköön. Vaikka olisin toisen kanssa jo kolme kertaa kuulutettu, niin sinuun minut kumminkin vihitään.
— Etkös sinä paimen-Mari nähnyt, mihin tytöt lienevät menneet? kysyi talon emäntä paimentytöltä. Hae heidät kahville, toiset ovat jo juoneet.
Tämän kuultuansa suikkasi Juhana sukkelaan sormuksensa kirstuun.
Kaisa pisti kultasormuksen takkinsa taskuun ja kävi sänkyyn. Sitten
Juhana aukasi huoneen oven selälleen ja huusi:
— Heittäkää tytöt uni ja tulkaa kahville!
Pian kiepsahtivat tytöt pystyyn ja tulivat tupaan. Samaan liittoon tulivat kirkkomiehetkin ja kertoivat kahvia juodessaan kirkkokuulumisia. Päivällisen perästä läksivät viimeisetkin talkoovieraat kotiinsa.
Paimenelämä
Sisältö: Paimeneen lähtö. Suuruspala. Karjamaat. Paimenet ja
palkkapaimenet. Murkinan aika. Lehmien lypsäminen. Soittokoneet.
Lehmäin nimien merkitys. Karhun litku. Vispilänteko.
Keppihevoset. Leppätötöt. Virsunteko. Marja-aika. Pallonlyönti.
Veitsisillä olo. Keilinlyönti. Sirkanlyönti. Hyppäyspuut.
Napakiikku. Metsänpeitto. Susi laumassa. Suden vihojen luku.
Kivimaja. Taivaankaari. Lepenälauta. Ampuminen. Ansat. Katitsa.
Syyssyöttömaat. Hevospaimenet.
Keväällä kun karja laskettiin ulos, ei viivytty paimenessa kuin vähän aikaa; sillä tyhjässä metsässä eivät lehmät kestäneet koko päivää, vaan tulivat kotiin. Sikäli kuin ruohoa karttui, viipyi karjakin paremmin laitumella. Vihdoin täysiruohon maahan tultua eläimet kävivät metsässä kahdesti päivässä, nimittäin aamu- ja iltapuolella.
Jo varhain aamusilla, auringon nousun jälkeen, havautti emäntä paimenet lypsämästä tultuansa ja toi suuruspalaksi nuorta (rieska-) maitoa ja voileipää. Maidon sekaan emäntä tavallisesti ripisteli suoloja, jota paimenet moittivat sanoen: