— Vai niin kävikin, että meidän Juhana sai morsiamen kotiinsa. Johan minä sen sanoin silloin, kun Juhana läksi kosioimaan, että ken kuuseen kurkoittaa, se katajaan kapsahtaa. Olisit kosioinut Kaiturpään Annia, niin et suinkaan olisi rukkasia saanut, niin kuin nyt sait.
— Hanki vain tätiseni Annille muita sulhasia, kyllä minä Niemelän Kaisan saan, kun ensi sunnuntaina kutsuttiin jo kauppoja valmistamaan, vastasi Juhana.
— Vai niin, tulee vai se äkäpussi meille kumminkin minun kiusakseni, huokaili Riitta-täti. Vaikka en minä hyvästä ihmisestä sentään osaa sanoa niin enkä näin, kun en ole hänen kanssaan päivääkään elänyt, mutta niinhän kuppari-Mari minulle kertoi, että Kaisa on pahajuoninen.
— Älä, tätikulta, usko kuppari-Maijan lörpötyksiä ja valeita. Sehän on piikakin, joka kontissa kestää. Enpäs minä pelkää ottaissani yhtään hänen äkäisyyttään. Ja kun minä tulen Niemelän vävyksi, niin toimitan Mauno-sedän sinulle sulhaseksi, ivasi Juhana.
— Välttäähän pilkka pienempänäkin eikä harmaan hevosen laisena, vastasi Riitta-täti toimessaan. Vaikka tarpeessahan tuo kyllä menisi vaimo Mauno-sedällekin, kun on leskiukko eikä ole yhtään lasta, joka hänen vaatteensa puhdistaisi; vaan minustako hän huolisi, jolla on jo jalka haudassa, toinen haudan partaalla, vaikka eihän tuo Mauno-setä taida olla paljon nuorempi minua, kun melkein yhteen aikaan paimenessa käytiin.
Tämän kuultuaan rehahtivat kaikki nauramaan, ja emäntä sanoi:
— Nuorra naida pitää, vaatii virka vanhankin. Ei, kuulen mä, Riitta-täti olisi yhtään esteeksi, jos vain Mauno-setä kosioimaan tulisi.
— Olkaa tuossa turisematta; Riitta-tädillä on kolme sulhasta;
Hiekka-Heikki, Matara-Matti ja Nurmi-Tuomas (kalmiston maanalaisia
asukkaita), ja siinä sitä jo meikäläisellä piisaa, virkkoi
Riitta-täti vähän närkästyneenä.
Kun Niemelän isäntäväki tuli kotiin, istui Kaisa huoneen kynnyksellä ja veisasi: "Ah sielun anna vallit Herran" (Vvk. 291). Kyyneleiset silmät todistivat raskaan surun häntä ahdistavan.
— Heitä, lapseni, surusi pois ja ole iloinen, sanoi hänelle hänen äitinsä. Nyt ovatkin jo asiasi muuttuneet: Junnolan sormukset viedään tällä viikolla pois ja Lippolan Juhanalle juodaan ensi sunnuntaina harjakaiset.