Jos lienee morsiamen kotona ollut kiire, niin eipä joudettu laiskana olemaan sulhasenkaan kotona. Sulhanen teki rahkasuopetäjistä kaason kapan, jonka pohjaan ulkopuolelle hän leikkasi vuosiluvun ja oman puumerkkinsä. Myös hän teki kartun, vartan ja kangaspuut morsiamelleen.
Sekä Niemelässä että Lippolassa tehtiin maltaita ja poltettiin viinaa pitojen varalle. Vähää ennen pitoja vedettiin nuottaa ja pantiin olutta sekä valmistettiin ryynit, lesty- ja talkkunajauhot. Teurastus oli toimitettu jo aikaisemmin.
Toisena adventtilauantaina tuli Lippolan kirkonmies Niemelään liitollisille. Anni meni vierasta riisumaan sillä aikaa, kun Kaisa pukeusi. Sitten tuli Kaisa appensa luo ja toi hänelle kapalla olutta. Kapan korvaan oli sidottu säärisiteellä pyyhe ja kirjavavartiset kintaat. Lippola joi olutta ja kaasi sitten tähteen pöydällä olevaan kappaan, irroitti lahjukset kapan korvasta ja korjasi ne. Sitten hän pani muutamia vaskirahoja kappaan ja antoi sen morsiamelle, joka sen kiittäen otti vastaan ja meni pois.
Sillä aikaa olivat talon poikamiehet riisuneet, juottaneet ja vieneet talliin vieraan hevosen.
Sitten keskustelivat ukkomiehet läksiäisten ja häiden pidosta ja päättivät, että juohtajain pitää tulla Niemelään perjantai-iltana ja lähteä lauantai-iltana, siten joutuu kuokkailta sunnuntai-illaksi Lippolassa.
Sunnuntaiaamuna, kun Kaisa pukeusi kammarissa, tuli Liisa, Annin äiti, sinne ja sanoi:
— Jos tahdot, Kaisa, ettei appesi ole sinulle kovin ankara, niin kun nyt istaudut rekeen hänen viereensä, koettele istautua hänen turkkinsa liepeelle. Vaan jos hän ei lievettä jätä, niin liikuttelei ja mylleröi reessä matkalla, että hän epähuomiossa unehduttaisi sinun puolellesi liepeensä, jonka sitten hänen huomaamattansa hiihennät alaksesi.
— Mutta entäs jos ukko huomaisi, että minä aion taikoja tehdä valtaa anastaakseni, niin kuinka suuri häpeä siitä minulle tulisi. Voisinko minä milloinkaan katsoa rehellisesti tuon kunnon ukon silmiin, jota minä niin suuresti kunnioitan, vastasi Kaisa.
— Ethän varma nainen lienekään, jos et osaa ajaa tarkoitustasi perille miesten ja semminkin ukkomiesten huomaamatta. Sellainen kyvytön nainen olisi häpeäksi meidän sukupuolellemme, virkkoi Liisa.
— No olkoon menneeksi, minä koetan ottaa tilaisuudesta vaarin, ja jos en onnistu, niin olkoon valta vanhemmalla, neuvo nuoremmalla, vastasi Kaisa toivoen sillä pääsevänsä Liisan kurinoista.