KAIN (kääntyen päin). Vai niin —? Sinussa on sitäkin?
AABEL. On — mikäli se koskee Jehovaa ja hänen asiaansa.
KAIN (kuin havahtuen). Vai Jehovan nimessä? — Nyt ymmärrän mikä sinä olet! Pois tieltä!
AABEL. En askeltakaan!
MIKAEL. Oi Herran armo, älä jätä häntä!
KAIN (hyökkää Aabeliin päin, ääni raivosta särkyneenä). Etkö, etkö? —
Pois tieltä, perkele — ääh!
(Lyö. Aabel kaatuu. — Mikael peittää kasvonsa.)
LUSIFER. Se on täytetty! Minä, minä olen voittanut!
Väliverho.