MERTSI Hiljaa: Miksei yhtään merviä…?
EILA Kääntyy säihkyvin silmin: Mervejä!?
URDIS Katselee: Mervit ovat levottomia… Joku puhuu… Kukahan se mahtaa olla?
MERTSI Kuuristuu lähemmä: Minä luulen ne sanovat sitä Kiiroksi—
EILA
Kuinka jöleästi, kuin karjanpaimen!
MERTSI Kuuntelee jännittyneenä, toistaa itsekseen: Kaksi merviä. Ei ole vanhimpainpirtissä yhtään merviä… Se on oikeus ja kohtuus—
EILA Kiivaasti: Karjahattu! Nyt veenit suuttuvat. Näittekö kuinka päät kohoutuivat?
MERTSI Varottaa: Vanhimmainen puhuu…
EILA Kuinka ylhäisenä hän seisoo! Nyt hän nostaa kätensä päätökseen: koska kukaan ei ole Kiiron ehdotusta puolustanut—
Käräjämäeltä kuuluu jymeä joukkohuuto: Tyytymättömyyttä on!