IMARI
Hyvä!—No niin isäntä, nyt lähdemme! Maksaa: Olkaa avullinen Puonnin
Keltille ja muistakaa mistä on kysymys: Mervian tulevaisuuden taakka on
nyt meidän hartioillamme. Jos ne pettävät, silloin on kaikki hukassa.
Kansan kunnian ja vapauden edestä kaikki!—Näkemiin. Lähtevät.
Kaksi matkustajaa, muuan mervi ja eräs tietäjä, tulee. Sattuvat ovessa lähtijäin kanssa vastakkain.
TOINEN TULIJA
Oh!
IMARI
Oho!
TULIJA Touhukkaasti: Sinäkö se oletkin, veli hopia? No se sattui—terve, terve! Kättelevät. Samoilla asioilla tietysti—katsos minäkin jo jätin sen kirotun veenijoukon ja olen nyt tosi-sininen Urmaan mies!
IMARI Tuiki hämmästyneenä: Vai niin…? Purevasti: Minäkin jo jätin— maansamyyjät! Menevät.
TOSISININEN Ällistyneenä: Vai niin…? Katsoo pitkään heidän jälkeensä. Sylkäsee: Hyi horna! Ryökäleen veeniheittiö!—Hyvät illat, hyvä isäntäväki! Koiran ilma ulkona—ja koirat juoksevat ovissa vastaan. Hieroo käsiään: Hei, emännällä on lämmintä, hyvä juttu!—Mutta kuules, isäntä! Tämän minun toverini pitäisi saada muuttaa kuivaa. Minä kyllä kestän, minä tuulenpurema tervaskanto, mutta—
ISÄNTÄ Ehättäen: Ja meillä kun sattuu olemaan juuri niinkuin teitä varten tämä toinen suoja. Niin että jos suvaitset, arvon tietäjä… Vie tietäjän tavaroineen kylkeissuojaan.
TOSISININEN
Katsos, emäntä, se riippuu mielialasta! Kaikki riippuu mielialasta.
Housut märkinä, mutta aina iloinen mieli! oli minun isävainajani sana.
Ja niin on nyt näissä suurissakin asioissa. Kas, isäntä jo palaa! Panes
nyt, taatto, pöytä koreaksi—nyt ollaan isänmaan asioilla!
ISÄNTÄ Vai niillä, minä juuri arvasin.—Hei eukko, joudutappas ruokaa tälle isänmaan miehelle!