12. Sala-ivalla (ironia) lausutaan pilkka päinvastaisessa muodossa.
Esimerkki. Renki kehuskelee kylällä: »Se meidän emäntä se vasta lujaa ja huolellista työtä tekee: leivänkin leipoo tiiviin kuin tinakakun.»
Kielikuvat, kuten sanottu, ovat somistuskeinoja, mutta huomata tulee että niitä on käytettävä säästeliäästi ja ennen kaikkea johdonmukaisesti, s.o. samaa ajatuksen juoksua on pidettävä yllä loppuun asti. Muuten ne helposti viettelevät liiallisuuteen, jopa luonnottomien ja suorastaan hullunkuristen kuvien käyttämiseen, jolloin ne somistamisen sijaan vaan rumentavat esitystä ja tekevät sen naurettavaksi. Ken vähänkään huomaavasti tarkkaa vähemmän kehittyneiden henkilöiden kirjoituksia, puheita ja esitelmiä, huomaa pian mitenkä äärettömästi tässä suhteessa tehdään virheitä. Mainitkaamme esimerkkinä ainoastaan seuraavat:
Kuoleman viikatemies niitti varhain tämän ihanan ruusun. (Ruusuja poimitaan tai katkaistaan, ei niitetä.) Uskonpuhdistuksen henki puhalsi kumoon kaikki luostarit niissä maissa, joissa se pääsi juurtumaan. (Henki pääsi juurtumaan). Mutta juuri niillä pauloilla, joita hän viritti muiden eteen, hän kaivoihin oman hautansa. (Pauloilla kaivetaan hautoja). Hän hiihti ladun, jolle koko myöhempi tutkimus perustuu. (Perustuu ladulle).
Lopputoivomus.
Edellisessä olemme selvitelleet sisällökkään ja sujuvan kirjallisen esityksen pääehdot. Tähän tulee vielä lisätä että nämä vaatimukset eivät koske ainoastaan kirjallisia tehtävää, vaan myös kaikkia suullisia esityksiä. Eikähän esim. vapaasti esitetty puhe olekaan useasti muuta kuin muistiin luettu kirjallinen esitys. Samoin tulee lyhyen, satunnaisen lausunnon jossakin keskustelussa täyttää sisällyksen ja muodon vaatimuksia.
Vaatimuksia ja huomioon otettavia puolia on, niinkuin olemme nähneet, varsin runsaasti, ja niitä on koetettava täyttää. On pyrittävä täydellisyyteen niin suhteessa kuin toisessa.
Mutta vaatimukset eivät saa meitä pelättää. Niiden kaikkien silmälläpito yhtä aikaa tuntuu kyllä aluksi hankalalta. Mutta vain aluksi. Huomiokykymme vähitellen tarkistuu, kunnes ohjeet painuvat veriin, kasvavat luontoon. Jokainen huolella suoritetta yritys, vaikkapa se ei sillä kertaa täydelleen onnistuisikaan, on edistysaskel. Edistyminen taas varmistaa pyrkimystämme ja selventää päämaaliamme, kunnes meistä vähitellen varttuu pystyvä kynäilijä.