»Niin.»
»Kiharanko—oletko sinä niin lapsellinen?»
»En, niin lapsellinen minä en ole.»
»Kukan?»
»En niinkään lapsellista.»
»Muistovärsyn?»
»En sitäkään—vaan sinut kokonaan!»
Olavi katsoi hämmästyneenä, tietämättä mitä ajatella. Niinkuin se, josta hän oli koettanut irtiponnistella, olisi vain sitä lujemmin kietoutunut hänen ympärilleen.
»Etkö ymmärrä—? Sinun kuvasi!»
»Mutta minullahan ei ole kuin yksi ainoa, enkä minä ole antanut kenellekään kuvaani», pakotti hän itsensä sanomaan.