SIMSON (hellämielisesti). Näin sanokaa minun äidilleni vastaukseksi — — (Katsahtaa Delilaan, joka on astunut ylpeänä ja häikäisevänä lähemmäksi, katsellen ylenkatseellinen hymy huulillaan Simsonia. Puna lennähtää Simsonin kasvoille, hän astuu takaperin ja aLottaa kuohuvasti.) Tämä, tämä olkoon minun vastaukseni minun äidilleni —
KOLMAS DANIN MIES (keskeyttäen). Kuule minua vielä kerta, Simson! Minulla on kolme kertaa sinun ikäsi, kuitenkin minä lankean polvilleni sinun eteesi. (Polvillaan). Minä olen nähnyt Teltan ajan ja minun isäni on kertonut Gideonin, Herran miehen ajoista. (Tarttuu hänen vaippansa liepeeseen). Älä viivy täällä hetkeäkään, Simson, vaan tule meidän kanssamme, sinä Israelin turva ja toivo! (Rukoillen). Minkä vastauksen minä saan viedä äidillesi?
SIMSON (riuhtasee itsensä irti). Tämän: olenko minä karjapoika, jota minun äitini haetuttaa kylänsä miehillä ja häpäisee vieraan kansan tyttärien edessä?
KOLMAS DANIN MIES (nousee ja katsoo häntä pitkään).
ENSIMÄINEN DANIN MIES. Ja minkä vastauksen saamme viedä kansallesi?
SIMSON (huutaen). Tämän: hävetkää, seitsemänkertaisesti hävetkää, että hiivitte kuin rosvot yöllä ja etsitte sankaria kuin paennutta muulia!
ENSIMÄINEN DANIN MIES (värähtäen). Onko tämä sinun viimeinen sanasi?
SIMSON. On! (Polkee jalkaa). Menkää!
ENSIMÄINEN DANIN MIES. Niin tahdomme mekin sanoa sinulle totuuden. (Kohottaa kätensä). Sinä, sinä Simson olet Israelin turmelus! Niinkuin tuli on Filistea sinua vetänyt. Vaimosi hylkäsit sinä hänen tytärtensä tähden, ja tänäkin ahdistuksen hetkenä sinä, sankari, makaat porton polvilla!
SIMSON (raivosta tukehtumaisillaan). Porton?!