Munkit hoipertelivat puolijuopuneina ympäri pimeätä kellaria, kun Petter tuli ilmoittaman heille, että iltaruoka oli valmis, laitettu kalliimmista aineista, mitä voitiin saada. "Menkää ja istukaa pöytään, kunnioitettavat herrat," sanoi hän, "minä kuitenkin täytän pari kannua parhaalla viinillä, että teillä olisi jotakin virvoitusta pöydässä; mutta sitte pitää teidän antaa minullekin iso kappale leipää teidän kanssanne, edellä kaiken ei puhua abbotille, että te tahi minä olemme käyneet kellarissa."
"Sinä puhut kuin Salomo," huusi Markus isä ja tanssi Petterin kanssa. "Sinun pitää istua minun vieressäni pöydässä; sillä sinä olet kaikkein kuoropoikain kruunu."
"Jaa, toivotaan, että kerran olette sen näkevä," sanoi Petter merkillisesti, näyttäen munkeille valkeata lyhdyllänsä. He nousivat meluten rappuja ylöspäin ja istuivat pöytään.
Petter ei laiminlyönyt pikarien ahkeraa täyttämistä, pian kaikuivat salissa huikentelevaisimmat laulut ja kertomukset, niin että pikemmin olisi sinne luullut kokoontuneen joukon Jumalan hylkäämiä maailman veitikoita, kuin kirkon pyhiä isiä.
"Enemmän viiniä, poika!" huusi Markus, joka jo oli niin päihtynyt, että makasi pöydälle kaatuneena.
Petter vastusteli vähän näön vuoksi ja puolusteli itseänsä abbotin vihan pelolla. "Vastustatko sinä, sen kananpoika!" huusi Markus ja heitti tyhjän pikarin hänen päähänsä.
"Minä menen, minä menen," huusi Petter; "ja annan teille niin paljon viiniä kuin haluttaa, kun vaan ette lyö minua." Nyt otti hän tyhjät kannut ja kiiruhti ulos.
Matkalla juoksi hän Akselinpojan vankihuoneesen ja sanoi hänelle: "Teidän pitää joutuisasti, jalo herra, viilata poikki rautakankeja, sillä kahden tunnin perästä toivon voivamme paeta." Akselinpojan vastausta odottamatta juoksi hän kannuineen kellariin, koska hän pelkäsi, että munkit tulisivat hänen perässänsä.
"Sinä olet kuitenkin aimo poika," huusi Markus hänelle vastaan hänen takasin tultuaan, "minäkin kiitän sinun hurskauttasi priorille."
"Elkää unhoittako sitä, kunnioitettava isä!" sanoi Petter täyttäen hänen pikarinsa reunoja myöten.