"Luulenpa että heillä varmasti jo onkin jokin tehtävä", sanoi Galahad.
"Ette ole kovin kohtelias tänä iltapäivänä", sanoi Ettard.
"Miksi en? Eivätkö naiset innoita miehiä tekemään parastaan? Eivätkö saavutuksemme tuota heille kunniaa?"
"Missä kuulitte tuon?" kysyi Ettard
Galahad ei pitänyt tästä sävystä. Ettard oli vallaton ja sitäpaitsi näytti laskevan leikkiä hänen kustannuksellaan Hän toivoi, että olisi jatkanut matkaansa.
"En ole ikinä voinut innoittaa ketään", jatkoi Ettard "Ehkä vika on minussa itsessäni. Mutta jos innoitan jotakuta miestä, niin ensimmäinen asia, jonka hän toimittaisi näyttääkseen innoittamiseni vaikuttaneen, olisi kai se, että hän nousisi hevosensa selkään ja poistuisi luotani."
"Jos jäisimme tänne, ette ylpeilisi meistä", sanoi Galahad.
"Jos rakastaisin miestä, ei hän voisi jäädä luokseni liian pitkäksi aikaa", sanoi Ettard.
"Niin, jos rakastaisitte. Luulin teidän puhuvan miehistä ylimalkaan."
Molemmat katselivat kynnettyjä ketoja hetkisen, ja Galahad ajatteli, että hänen oli parasta paeta.