»Mitä sinä oikein puhut?… Aivan niin, nyt muistan!… Helena pelkäsi tytön rakastuvan Damastoriin.»
»Sellainen vaara oli olemassa», sanoi Eteoneus.
»Luuletko vaaran nyt olevan ohitse?» sanoi Menelaos.
»En suinkaan!» sanoi portinvartija. »Onnettomuus on jo tapahtunut.
Tyttö saa pian lapsen.»
»Laupiaat jumalat!» huudahti Menelaos. »Minun talossani? Lapsen?… Se on pöyristyttävää!… Onko tässä talossa ainoaakaan ihmistä, joka ei olisi häpeäksi yhteiskunnalle? Sehän on suorastaan epäsiveellistä! Eikö Helena voinut estää sellaista?»
»Hän yritti kyllä — se oli hänen tarkoituksensa koettaessaan pitää poikaa poissa talosta», sanoi Eteoneus, »mutta tiedäthän sinä, Menelaos, kuinka käy, kun kaksi nuorta on rakastunut toisiinsa. Olethan itsekin ollut kerran nuori.»
»En koskaan!» sanoi Menelaos. »En siinä merkityksessä. En voi ymmärtää sitä näkökantaa, vaikka tunnenkin kyllä ihmisiä, jotka pitävät sitä oikeana. Jos se on oikein, niin mikä sitten on väärin?»
»No, jos he olisivat naimisissa ja vaimo karkaisi toisen miehen kanssa kotoaan, niin sitä väittäisin vääräksi», sanoi Eteoneus. »Ja jos mies antaisi hänelle anteeksi ja ottaisi hänet takaisin kotiin tai ottaisi hänet takaisin antamatta hänelle anteeksi, niin sitä sanoisin vääräksi tai ainakin hyvin vakavaksi erehdykseksi. Mutta nämä nuoret ihmiset rakastavat toisiaan eikä kummallakaan ole paljonkaan merkitystä ilman rakkautta. Olin huolissani Oresteen ja Hermionen vuoksi peläten, että heidän kävisi samoin. Enkä tosiaankaan kunnioita Orestesta suurestikaan sen vuoksi, että hän on osoittanut pelkoni turhaksi. Asia olisi ollut vakava, jos sellaista olisi tapahtunut niin tärkeälle tytölle kuin Hermionelle, kun sinä olit nimenomaan pyytänyt minua pitämään huolta hänestä, mutta haluaisinpa tietää mitä haittaa siitä on, vaikka nuo kaksi ovatkin tehneet niin luonnollisen teon. Helena ei pidä siitä sen vuoksi, että hänestä poika ei ole kyllin hyvä Adrastelle. Kharitas on vihainen, koska hänen mielestään tyttö ei ole tarpeeksi hyvä Damastorille. Minä kallistun näistä kahdesta paremminkin Helenan puolelle, mutta oikeastaan he ovat molemmat väärässä.»
»Ja tuolle tytölle siis syntyy lapsi — minun talossani!»
»Niin, ja Kharitas lähettää poikansa pois, jotta hän ei voisi naida tyttöä eikä edes sattumalta nähdä omaa lastaan», sanoi Eteoneus. »Sitä sanon tarpeettoman halpamaiseksi.»