»En laisinkaan, sehän on vain aivan luonnollista. Älä ymmärrä minua väärin, Orestes. Tekosi ovat mielestäni sanomattoman kauheat. Saat kärsiä niiden vuoksi katkerasti, sen kohtelun vuoksi, joka varmasti tulee osaksesi useimpain ihmisten taholta, sekä vielä omain ajatustesi ahdistamana. Minun on mahdotonta sanoin ilmaista kuinka pahoillani olen tähtesi. Olisin tehnyt mitä tahansa estääkseni sinut ryhtymästä sellaisiin tekoihin, samoin kuin koetin estää Hermionea menemästä kanssasi naimisiin. Mutta tehtyä emme saa tekemättömäksi ja nyt olemme vapaat nauttimaan toistemme ystävyydestä ja tuntemaan toinen toistamme kohtaan sääliä erehdystemme seurausten vuoksi. Minä puolestani suren sitä, mitä sinä olet tehnyt, itsesikin vuoksi. Mitä paremmiksi ystäviksi tulemme, sitä enemmän vielä suren tekojasi. Toivoin, ettei Hermione olisi ruvennut osalliseksi onnettomuuteesi.»
»En minäkään olisi tahtonut siirtää siitä mitään hänen hartioilleen, mutta hän halusi sitä itse», sanoi Orestes. »Se onkin jonkin verran oikeudenmukaista, koska hän on sinun lapsesi, sillä jos nyt kerran puhumme rikoksistamme, voin aivan hyvin sanoa, että syytän sinua koko tästä murhenäytelmästä. Isäni toimi veljensä puhemiehenä, kun hän kosi sinua, ja hän oli mielestään aina velvollinen huolehtimaan siitä, että Menelaos selviytyi kunnollisesti tämän loistavan avioliiton vaaroista. Kaiken alkusyynä oli — sinun kauneutesi. Agamemnon uhrasi tyttärensä, jotta laivasto saisi purjetuulta. Minun mielestäni äidillä oli täysi oikeus luopua hänestä tuon jälkeen. Hän oli mielestään velvollinen kostamaan lapsensa kuoleman surmaamalla hänet, jos hän palaisi. Hän ei ollut oikein varma velvollisuudestaan — sen vuoksi hän ei lähtenyt ajamaan takaa Agamemnonia, mutta siinä tapauksessa, että isä palaisi, oli hän päättänyt surmata hänet. Olen varma siitä, että hän oli väärässä, mutta kunnioitan hänen vaikuttimiaan. Sen vuoksi minusta oli niin kauhean vaikeaa kostaa isän kuolema — mutta minulla ei tietenkään ollut valitsemisen varaa. Nyt olen taistelussa surmannut sinun vieraasi. Iphigeneia — Agamemnon — Klytaimnestra — Pyrrhos. Se on sinun käytöksesi aiheuttama johdonmukainen ja verinen tapaussarja. Äitini mielestä sinä olit syyllinen. Hän sanoi, että sinä olit säädyttömän kaunis. Niin oletkin. Mutta hän sanoi myöskin, että minne tahansa tuletkin, alkavat ihmiset tehdä väärin. Ymmärrän nyt, että se on hyvinkin mahdollista. Voitko sinä nukkua rauhallisesti? Minä en voi. Mutta minun tekoni näyttävät sinusta varmaankin mitättömiltä harrastelijan saavutuksilta. Sen vuoksi voit tervehtiä minua niin rohkaisevasti. Olet saanut kauheisiin tekoihin monet miehet, jotka olisivat ilman sinua eläneet tasaisesti ja viattomasti. Kaikki nuo Troijassa kuolleet miehet — heidän surmatut tai nälkään nääntyneet lapsensa — ryöstetyt ja häväistyt naiset! Emme voi koskaan tulla oikein hyviksi ystäviksi. En voi pakottaa itseäni ihailemaan sinun ihanuuttasi, kun tiedän millaista pahaa se on saanut aikaan.»
»Älkäämme väitelkö sinun mielipiteestäsi, Orestes», sanoi Helena. »Itsekin olen pääasiassa samaa mieltä. Tuolla tavoin juuri luulinkin sinun ajattelevan minusta. Missä tahansa olenkin ollut, on onnettomuus aina seurannut minua. Ilman minua ei isäsi olisi uhrannut omaa lastaan, sisareni ei olisi surmannut miestään, sinä et olisi tappanut äitiäsi etkä Pyrrhosta — ja sinä et olisi mennyt naimisiin Hermionen kanssa.»
»Voi, minä olisin joka tapauksessa nainut Hermionen! Se ei ole onnettomuus, etkä sinä ole siitä vastuussa. Menin Hermionen kanssa naimisiin siksi, että rakastan häntä.»
»Sitä pidetään tavallisesti hyvänä syynä», sanoi Helena. »Teidän liittonnehan olikin ennakolta määrätty — sinä olisit mennyt hänen kanssaan naimisiin välittämättä siitä, kuinka ihailtava hänen äitinsä oli.»
»Olisin — ja en! Tarkoitan, että kun ihmiset rakastavat toisiaan sillä tavoin kuin Hermione ja minä, ei sille voi mitään.»
»Sinähän et kai koskaan tavannut Parista? Et tietenkään. Hänellä oli aivan sama käsitys kuin sinulla.»
»Sinä et varmaankaan ollut hänen kanssaan yhtä mieltä?»
»Olinpa toki.»
»Olet siis myöhemmin muuttanut mieltäsi?»