"Katsopa, näissä metsissä asustaa Robin Hood niminen julkea rosvo, ja minulla on kirjallinen määräys vangita hänet. Ja kunhan nyt vain saan hänet käsiini ja sitten raahatuksi Nottinghamiin, niin sadan punnan palkkio kilisee taskussani. Jos avustat minua tässä asiassa, niin annan sinulle tuntuvan osan palkkiosta."
Vieras raapaisi korvallistaan ja tuntui hetkeksi vaipuvan syviin mietteisiin.
"Onpa se komea rahasumma", hän sanoi viimein, "ja luulen voivani näyttää sinulle, mistä löydät etsimäsi."
"Hyvä on!" riemuitsi kattilanpaikkaaja, "mennään yhdessä, sillä:
"On mulla määräys kuninkaan,
Hänet siepata missä vaan,
Jos näytät, missä hän on, niin teen,
Miehen sinusta rahakkaan."
"Näytäpä vangitsemismääräyksesi minulle", sanoi ystävällinen vieras. "Jos kaikki on niinkuin olla pitää, niin teen parhaan voitavani saattaakseni teidät yhteen."
Mutta Sly vain naurahti ja vilkutti toista silmäänsä. "Ei, ei!" hän sanoi, "en näytä määräystä ainoallekaan ihmiselle. En usko sitä kenellekään. Auta minua löytämään hänet, niin saat osasi palkkiosta. Jos taas et suostu minua auttamaan, niin terveheks': kyllä itsekin hänet löydän."
"Näytätpä olevan varovainen veitikka", sanoi vieras. "No niin, enpä sinua siitä soimaa. Sattuuhan nykyisin vastaamme miestä jos minkälaista. Mutta palkkio on suuri ja tunnustan sinulle suoraan, että haluaisin päästä siitä osalliseksi. Entäpä jos menemme tuonne 'Kuninkaalliseen Hirveen' ja keskustelemme asiasta, samalla kuin juomme kannullisen kylmää olutta huuhtoaksemme pölyn kurkustamme."
"Sehän sopii mainiosti!" huudahti kattilanpaikkaaja ja nuoleskeli suupieliään, kun oluthaarikasta tuli puhe ja lähti seuraamaan vierasta.
He astelivat siinä mailin toista, kunnes saapuivat majataloon ja tapasivat isännän ovella. Isäntä kohteli vierasta hyvin kunnioittavasti ja lähti kiireesti tuomaan ison kipollisen olutta ja pullollisen Kanarian-viiniä. Kattilanpaikkaajan pienet silmät kiiluivat taas, kun hän näki tämän hyvyyden, ja hän kumosi ilomielin kurkkuunsa kupillisen toisensa jälkeen ja ylisteli innokkaasti näin ylellistä kestitystä. Hän se etupäässä huolehti juomisesta, sillä vieras maisteli vain hiukan kupistaan, selittäen tarkoin pohtivansa asiaa ja harkitsevansa, miten he parhaiten ja varmimmin saisivat Robin Hoodin käsiinsä.