Hämmästyneenä tytön odottamattomasta tuttavallisuudesta Ashurst mutisi:
"Pelkäänpä, että minun täytyy palata takaisin iltapäivällä."
"Kuinka ikävää!"
"Ettekö voi siirtää lähtöänne tuonnemmaksi?"
Ashurst kääntyi Stellaan päin, joka oli puhunut viimeksi, ja pudisti hymyillen päätään. Kuinka kaunis tuo tyttö olikaan. Sabina sanoi valittavalla äänellä:
"Teidän täytyy jäädä."
Sen jälkeen keskustelu liukui luoliin ja uimiseen.
"Jaksatteko uida pitkälti?"
"Parisen mailia."
"Niinkö!"