(Edgar tulee pariovesta hyvin vakavan näköisenä.)
Edgar (isälleen): Oletko kuullut tätä? Rouva Roberts on kuollut! (Jokainen tuijottaa häneen kuin yrittäisivät arvioida uutisen tärkeyttä.) Enid näki hänet tänään iltapäivällä, hänellä ei ollut hiiliä, ei ruokaa, eikä mitään. Jo riittää!
(Äänettömyys. Jokainen välttelee toistensa katseita,
paitsi Anthony, joka katsoo tuimasti poikaansa.)
Scantlebury: Ettehän otaksu, että me olisimme voineet onnettomuutta estää?
Wilder (kiivaasti): Vaimo oli terveydeltään heikko. Kukaan ei voi sanoa, että siinä on meidän syytämme. Ainakaan — ei minun.
Edgar (kiihkeästi): Minä sanon että me olemme kaikki syypäät.
Anthony: Sota on sotaa!
Edgar: Ei naisia vastaan!
Wanklin: Ei ole harvinaista, että naiset saavat kantaa suuremmat kärsimykset.
Edgar: Jos tiesimme sen, sitä enemmän on vastuunalaisuutta hartioillamme.