"Lähdettekö te pois? Minä voin tulla veräjälle asti."
"Sepä hauskaa."
"Niin. Tuossako on kaikki teidän tavaranne?"
"Pelkään olevan."
"Oh! Onhan niitä siinä jo aika paljon!"
"Niin paljon kuin minulle sopii."
"Tietenkään teillä ei ole tapana pitää merisikoja mukananne?"
"Ei tavallisesti."
"Minulla on aina. Tuollapas on isoäidinäiti!"
Lady Casterley oli tosiaankin tiensyrjässä, neuvomassa hoikkaa puutarhuria, miten vanhaa tammea oli hoidettava. Courtier astui alas ja meni jättämään hänelle hyvästi. Tämä tervehti häntä eräänlaisella julmalla sydämellisyydellä.