"Oh! Älkäämme muuttako mitään, minä en tule koskaan vaatimaan sellaista, jota ette voi antaa."
Tämä järkähtämättömyys tuntui Miltounista järjettömältä, kun hän nyt halusi tehdä jotakin sellaista, minkä piti antaa hänet kokonaan hänelle.
"Minä olen tehnyt päätökseni", hän sanoi. "Älkäämme puhuko tästä enää mitään."
Eräänlaisella kuivalla surullisuudella Audrey mutisi taas:
"Ei, ei! Jatkakaamme vain tällä lailla."
Tuntien kuulleensa niin paljon kuin jaksoi kestää Miltoun laski kätensä hänen olkapäälleen ja sanoi: "Riittää!"
Sitten, tuntien äkillistä tunnonvaivaa, hän kohotti hänet ja veti syliinsä.
Mutta Audrey pysyi liikkumattomana hänen käsivarsillaan, silmät suljettuina, vastaamatta hänen suudelmiinsa.
XVII LUKU.
Päivää ennen parlamentin hajaantumista lordi Valleys nousi kevein sydämin hevosensa selkään ratsastaakseen radalle. Vaikka hänen tammansa olikin täysiverinen, niin hän käytti yksinkertaisia suitsia, hän kun oli taitava ratsastaja, joka oli ottanut osaa metsästyksiin seitsenvuotiaasta lähtien ja ollut kaksikymmentä vuotta vapaaehtoisen ratsurykmentin päällikkönä. Tervehtäen ystävällisesti kaikkia, jotka hän tunsi, hän suhtautui suorasti kaikkiin asioihin, semminkin hallituksen politiikkaan, nauttien salaa aavistuksista ja enteistä, mitkä niin huonosti kävivät toteen, ja siitä tavasta, millä kysymykset ja neuvot katosivat hänen sfinksimäisen vilpittömyytensä edestä. Hän puhui iloisesti myöskin Miltounista, joka oli taas "hyvässä kunnossa" ja "paloi taisteluhalusta", odottaen parlamentin uutta kokoontumista syksyllä. Ja hän ivasi lordi Malvezinia hänen vaimonsa johdosta. Jos mikään — hän sanoi — voi saada Bertien innostumaan politiikkaan, niin se on oleva hän, lady Malvezin. Hän ajoi aika laukkaa, poliisi kun tunsi hänet. Päivä oli kirkas, eikä hän olisi mielellään ajanut kotiin. Tavattuaan Harbingerin hän pyysi häntä tulemaan lunchille. Tuon nuoren Harbingerin katseessa oli viime aikoina ollut jotakin äreätä, ja lordi Valleysin mieleen muistuivat hänen vaimonsa Barbaraa koskevat, levottomuutta herättävät sanat. Viime aikoina hän oli vain vähän nähnyt tytärtään, ja tänä vuoden yleisenä selvityskautena hän oli unhottanut kaiken, mikä koski sitä asiata.