SISÄLLYS:
I. Willy ja Toddy.
II. Päivällistä syödessä — ja sen jälkeen.
III. Yö ja aamu.
IV. Kukkakimppuni ja miten sen kävi.
V. Mitä kirkossa tapahtui.
VI. Sunnuntai-iltapäivä.
VII. Vierailumme ja mitä siitä seurasi.
VIII. Kahdet ajoneuvot ja niissä ajavat.
IX. Sateinen päivä — aamu.
X. Sadepäivä — iltapäivä.
XI. Auringonpaistetta.
XII. Runoni.
XIII. Hirveä lapsi.
I LUKU.
Willy ja Toddy.
Tämän kirjan syntymisen alkusyynä, mikäli sitä voi määritellä, lienee seuraava kirje, jonka ainoa naimisissa oleva sisareni kirjoitti minulle, Harry Burtonille, kahdenkymmenenkahdeksanvuotiaalle, tukkuliikkeessä palvelevalle vanhallepojalle, ja jonka sain juuri miettiessäni, missä viettäisin pari viikkoa kestävän loma-aikani.
"Hillcrest, kesäkuun 15 p:nä 1875.
Rakas Harry!
Muistelen sinun usein valittelevan, ettei sinulla ole tilaisuutta lueskelemiseen, ja koska tiedän, ettet saa sitä tänäkään kesänä, jos vietät lomasi ystäviesi ja tuttaviesi parissa, kirjoitan sinulle kutsuakseni sinut tänne luoksemme. Myönnän, etten ole täysin vapaa itsekkäisyydestä sitä tehdessäni. Asia on näet siten, että Tom ja minä olemme kutsutut pariksi viikoksi vanhan koulutoverini Alice Waynen luo, joka, kuten tietänet, on maailman suloisin tyttö, vaikka et totellutkaan minua ja mennyt hänen kanssaan naimisiin, ennenkuin Frank Wayne ilmestyi. No niin, noudattaisimme hyvin mielellämme kutsua, sillä Alice ja Frank viettävät komeata elämää; mutta koska he eivät kutsuneet lapsiamme eikä heillä itselläänkään ole lapsia, olemme pakoitetut jättämään Willyn ja Toddyn kotiin. Uskon, ettei heille mitään tapahdu, sillä palvelustyttöni on oikea helmi ja hyvin kiintynyt lapsiin, mutta olisin huolettomampi heidän vuokseen, jos tietäisin, että talossa on mieshenkilö. Täällä on sitäpaitsi kaikki hopeatavaramme, ja varkaat eivät murtaudu mielellään taloon, jossa on julmannäköinen mies. (Älä millään muotoa kiitä kohteliaisuudesta.) Jos sinä vain tulet tänne, olen aivan levollinen. Lapsista ei sinulla ole mitään huolta; he ovat maailman kilteimmät lapset — kaikki sen sanovat.
Tomilla on yllin kyllin sikaareja, tiedän sen, sillä rahat, jotka minun piti saada uuteen pukuun, menivätkin sikaareihin. Hän on myöskin vastikään saanut punaviiniä, johon hän on suuresti ihastunut; minun mielestäni sitä ei voi eroittaa mitä inhoittavimmasta musteesta muuten kuin väristä. Hevosemme ovat erinomaisessa kunnossa, samoin puutarha — näet, etten ole unhoittanut miten ihastunut olet kukkiin. Ja loppujen lopuksi, Hillcrestissä ei koskaan ole ollut niin paljon sieviä tyttöjä kuin tänä kesänä; tytöt, joihin aikaisemmin olet täällä tutustunut pitävät kyllä huolen siitä, että tulet esitetyksi uusille kaunottarille.
Lähetä viipymättä sähköteitse vastaus. Luonnollisestikin myöntävä.