[148] Näin oli ainakin tehnyt rva Masham, Locken ystävätär ja emäntä, kuten Locke eräässä kirjeessä (2 p. heinäk. 1695) kertoo: "Hän opetti pojalleen latinaa osaamatta sitä lainkaan itse työhön ryhtyessään". Lapsi oli 9 vanha, mutta oli jo oppinut hyvin lukemaan ja kirjoittamaan ja tutki paraillaan äitinsä kanssa Quintus Curtiusta, maantiedettä, historiaa ja kopernikolaista maailmanjärjestystä.
Tähän opetustapaan viittaa Locke tämän kappaleen lopussa.
[149] Kts. §§ 93 ja seur.
[150] Vrt. § 166.
[151] Locke puhuu neljästä maanosasta, koska Australiasta toi tarkempia tietoja vasta kuuluisa tutkimusmatkailija James Cook retkiltään vv. 1768-1780. Tunnettu oli Australian olemassaolo jo 16. vuosisadalla.
[152] Vrt. muist. 148. Pojan nimi oli Frank Masham.
[153] Chronology. Ajantieto, jota vanhan koululauseen mukaan nimitettiin maantieteen ohella "historian silmäksi", kokosi historialliset tosiasiat määrättyihin ryhmiin ja ajanjaksoihin, muodosti siis ikäänkuin historian luurangon ja näytteli kouluopetuksessa ja kasvatuskirjallisuudessa hyvin suurta osaa aina 18. v.s:n lopulle asti. Kuten heti tulemme näkemään, oli siitä laadittu useita oppikirjoja ja taulukkoja, joskus sangen perusteellisiakin.
[154] Aegidius Strauchiuksen Wittenbergissä ilmestyneitä Ajantiedon Pääpiirteitä käytettiin 17. vuosisadalla kaikissa Europan maissa. Heti jälkeenpäin mainittu Helvicus (Christoph Helwig) syntyi v. 1581 Mainin Frankfurtin lähellä, opiskeli Marburgissa, tuli ylioppilaaksi 14 vanhana ja herätti 15 vanhana suurta huomiota kreikankielisillä runoillaan. Hän tuli sittemmin professoriksi Giesseniin, mutta kuoli jo 35:n vuotiaana 1617. Helvicus on, paitsi useita muita historiallisia teoksia, kirjoittanut Locken tarkoittaman ajantietotaulukon, nimeltä Theatrum chronologicum sive chronologiae systema novum (1609).
[155] Quintus Curtius Hufus, roomalainen historioitsija, joka eli keisari Claudiuksen hallitusaikana (41-54 j.Kr.), on tullut kuuluisaksi etenkin eloisasta, sujuvasta Aleksanteri Suuren elämäkerrastaan.
[156] Marcus Tullius Ciceron siveysopillinen teos De officiis (Velvollisuuksista).