"Ette juuri paljon vaihdossa voittaneet", sanoi pastori.
"Ainakin on nimeni nyt suomea", vastasi Föhrberg-Kokka, "eikä niin ilman tarkoitustakaan".
"Hän on suomalaisuuden laivan kokka", selitti kansakoulunopettaja.
"Jaa, aivan niin, ja me muut istumme laivassa", lisäsi Hovilainen, suuresti hyvillään viisaudestaan, ja taputti Kokkaa olkapäälle.
"Olkoon vaan", sanoi pastori syrjässä Spirlundille; "kyllä me kokalle perältä suunnan annamme".
He nauraa hohottivai.
"Mutta kuulkaas!" virkkoi Spirlund. "Pitäisi minunkin muuttaa nimeni, ennenkuin minusta tehdään Pirunlunti".
"Eihän toki!" vastasi Hovilainen, "helpostihan teidän nimeä lausuu —
Virslund".
"Jaa mutta ei se ole Virslund — Spirlund se on", korjasi pastori.
"Niin, Sbirlund, aivan niin, Sbirlund", kangerti Hovilainen.