"Nyt vie takasin tämä, ja tule takaisin heti ilman raastinta taikka muuta lähetystä ottamatta. Muista se!"

"No, no!" Ja Ville meni.

"Anna-neidille tämä, aivan oikein," sanoi Hovilainen. "No sen pituinen se! Mutta missähän se Anna-neiti nyt viihtyy; itkeä tillittää kai jossakin loukossa eikä tee työtä edes ruokansa edestä."

Osaksi olikin se oikein arvattu. Anna oli mennyt ullakolle, saadaksensa rauhassa itkeä oikein sydämen pohjasta. Tähän asti ei ollut isäntä vielä käsin kosketellut häntä; nyt sekin oli tapahtunut. Kuitenkaan ei katunut Anna tehneensä isännän kieltoa vastaan. Hän oli, vaikka suru asui hänen omassa sydämessään, lohdutellut ja rohkaissut Lottaa, ja tämä oli sangen kiitollinen hänen käynnistään.

Hiukan paremmaksi oli muuttunut mieli Hannulassa. Aika parantaa sielunkin haavat. Murheessansa olivat Timo ja Lotta saaneet kokea monta myötätuntoisuuden osoitetta pitäjäläisten puolelta. Ystäviä oli tosinaan käynyt, moni terveisiä lähettänyt. Kerran kävi metsäherra Spirlund ja kertoi ilmoittaneensa todistajaksi erään Juho Hirvosen, joka tuona muistettavana iltana oli ollut ruununmetsässä aivan likellä polkua latvuksia haloiksi hakkaamassa. Hän ainakin oli nähnyt tuon kulkevan herran. Mutta Hirvosen puheille ei oltu vielä päästy; hänen sanottiin olevan työssä toisessa pitäjässä. Kokka oli maininnut ilmoituksensa olleen jo sanomissa: Tyynevedellä ei tainnut olla kenelläkään Virallista lehteä, vaan kaupunkimatkallaan, kun hän saatti Anttia seminaariin, oli hän nähnyt ne numerot, joissa se oli.

Toivo oli siis vireämmällä Hannulassa, ja työt ja toimet rupesivat kulkemaan vanhaa rataansa.

IX.

Melkoisesti oli väkeä karttunut käräjä-paikalle Tyyneveden kirkolla. Oli, näetten, ne välikäräjät tänään, joissa tuli tutkittavaksi tuo murha-asia. Siellä täällä ihmis-parvet puhelivat asian päättymisestä. Useimmat ukot arvelivat Taaville käyvän huonosti tässä asiassa, ja ihmettelivät ett'ei hän ollut hankkinut puolustusmiestä itselleen.

"Hän ajattelee, että syytön ei tarvitse puolustajaa", sanoi eräs.

"Vaikka olis kuinka syytön, niin ei hän taida niin taitavasti maalata asiaansa kuin laintuntija", sanoi toinen.