Ja te, äitini uskollinen ystävä, varmaan käsitätte, mitä minun täytyi ehdottomasti tehdä? Minun täytyi muistella omaa äitiäni, puhella hänelle ja rukoilla hänen puolestansa.
Minä sanon uudestaan: ymmärrätte kyllä, minkä tähden minun tänään täytyy kirjoittaa teille — sekä oman itseni että sen merimies paran tähden.
Pyytäkää miehenne varovasti valmistamaan hänen äitiänsä. Minun mielestäni hän saattaisi kuolla ilosta. Ola Ribe tulee itse ensimmäisellä höyrylaivalla…
* * * * *
Omeyer syöksyi pois kuin hulluna. Tiina töin tuskin ehti kiskaista häneltä pois papin-kauluksen; pastori jo juoksi pitkin katua, kirje kädessä.
"Ole varovainen, Omeyer, varovasti, kuuletko!" huusi Tiina porstuan ovelta jäljestä.