"Lapset olivat hauskinta, mitä hän tiesi!" — lausui hän innokkaasti.
Vaan neiti nauroi ja käänsi puheen hänen matkaansa.
Rejer oli kuitenkin käynyt harvasanaiseksi ja miettiväiseksi, jolla aikaa neiti kannatti puhetta.
"Olen kuullut, että te olette suorittanut perämiehen tutkinnon, Juhl!"
"Keltä? — kuka on?"…
Neiti joutui hieman hämilleen. — "En muista sitä todellakaan."
Lind'in kasvot kohosivat kuin valo Rejer'in eteen.
… "Kun ei se vaan olisi ollut … pursimies Torgersen'iltä" — lisäsi hän nyt.
Se helpotti — Vaan ei täydellisesti.
"Me kuulimme talvella kaikesta siitä jutusta St. Mauritiussaarella ja kuinka te purjehditte kuumetauti laivalla," — pitkitti hän; hän näki puhekumppalinsa olevan ihan alakuloisen ja kalpean.
"Niin, se oli ilkeä matka!"