"Heti, mr Juhl!" — vastasi miss Lizzy ystävällisesti ja katsoi häneen raukeasti — "olin juuri eilen kirjoittamassa sitä."
Hän kääntyi pulpettiinsa ja alkoi selailla kirjoja ja tehdä muistiinpanoja.
Tiskillä tuli yhä kiireempi… Majamestari tahtoi koko joukon laskuja, ja parvi likaisia miehiä tuli sisälle.
Hänen täytyi myöntää itsekseen, että miss Lizzyn hyväntahtoisuus oli kokonaan karkoittanut hänen epäilyksensä.
"Kuulkaas, mr Juhl," — hymyili hän ja silmäili arvokkaasti työtään — "ettekö voisi odottaa vähän, niin tekisitte minulle suuren hyväntyön…. Tänne on tullut niin monta Paddya (irlantilaista) Corkista, jotka pitää toimittaa selville."
Huone vilisi todellakin irlantilaisista. "Jos saan laskuni valmiiksi kello kolmeen, olen tyytyväinen, miss!"
Kiitokseksi sai Rejer lempeän, hiljaista tuttavuutta osoittavan hymyilyn… "Ja sitten tulee teidän pitää vaari kapineistanne, ne eivät ole varmassa säilössä täällä tänään!" kuiskasi hän pikaisesti; oli mahdoton huomata hänen liikuttavan huuliaan, ja hän seisoi taas heti pulpettinsa ääressä ja kirjoitti.
Rejer tunsi omantunnon nuhteita; hän ei ollenkaan toivonut neiden saavan sitä käsitystä, että hän olisi vastannut hänen ystävällisyyteensä ja luottamukseensa halpamaisella epäluulolla.
Puolenpäivän aikaan julistettiin suurella melulla se tieto, että "Pearl of Ocean," lähtevä Bahiaan, on satamassa valmiina nostamaan ankkuria ja tarjosi tavattomia hyyryjä … ja merimiesolento tuli ja löi Rejeriä olkapäähän, selittäin ett'ei semmoista tilaisuutta enää olisi tarjona! Laivalla oli kaikki niin hienosti kuin tanssisalissa… Jos Rejer tahtoisi, tekisi hän heti sopimuksen hänen puolestaan! Kapteeni oli jo ollut siellä tiedustelemassa luotettavaa väkeä…
Rejer kiitti puolestansa; — jos hän tahtoisi ottaa hyyryä, olisi hän mies tekemään sen itse! "No, niinkuin hyväksi näette!" — sai hän hieman äreästi vastaukseksi.