Sen mukaan minkä myöhemmin sain asiasta tietää, oli lääkäri ensin arvellut minun sairauteni olevan hermokuumetta, mutta eräänlaiset taudinoireet sekä omituiset hourailuni, joista Kainulais-Anna, jolla oli omat ajatuksensa asiasta, piti välttämättömänä kertoa lääkärille, saivat tämän kokonaan muuttamaan mielipiteensä.
Hän oli hoitanut äitiäni tämän mielisairaana ollessa ja nyt hän huomasi pojassa saman käsityksen tuosta naisesta ruusuineen ja saman pelon joutua pahojen henkien valtaan.
Kolme viikkoa tämän jälkeen minä taasen olin jalkeilla, vaikkakin kalpeana ja heikontuneena pitkällisen, kovan hermokohtauksen jälkeen.
Synnintaakkani koko painava myllynkivi oli kuin poisnostettu rinnastani ja saatoin ilman omantunnon epäilyksiä käydä Herran Ehtoolliselle.
Olin mielestäni oikein arvokas henkilö lähtiessäni seuraavana pyhänä mustaan hännystakkiin puettuna pappilaan ripillepääsyn jälkeen tavalliselle vieraskäynnille.
Susanna istui — hiukan kuin komeillakseen minun edessäni — täysikasvaneen naisen tavalla oman ompelupöytänsä ääressä ikkunan edessä olevalla korokkeella. Papinrouvan mentyä viinimarjamehua ja leivoksia hakemaan, täytyi minun hänen pyynnöstään pikimmältään käydä katsomassa hänen kallisarvoista pöytäänsä kaikkine laatikkoineen; tarkastelin sekä etumaisia että salalaatikoita, jotka tulivat näkyviin kun hän veti pois edelliset.
Eräässä salalaatikossa, jonka hän veitikkamaisesti hymyillen avasi, mutta salamannopeudella taas sulki äidin tullessa sisään, oli parin vanhan lapsuudenajalta minulle tutun paperilapun vieressä vaskisormus lasikivineen, jonka kerran olin hänelle antanut.
Lähtiessäni pappilasta sykähteli sydän ilosta rinnassani; sillä odottamattani oli minulla ollut Susannan kanssa kohtaus, jolloin hän oli ilmaissut minulle uskollisuutensa paljoa voimakkaammin, kuin minkään suullisen vakuutuksen kautta.
Olin ruvennut ajattelemaan, että jotakin erikoista viime aikoina oli tapahtunut kotonani; sillä isäni tyly, jäykkä kohtelutapa oli huomattavasti muuttunut. Muun muassa hän lahjoitti minulle kaksipiippuisen pyssyn hylkeennahkakotelossa sekä sen lisäksi vielä kellon ja ehdotti aivan itsestään, että minä nämä päivät ennen poislähtöäni saisin käyttää Jens-renkiä sekä soutovenettä, milloin minua vain halutti lähteä kalastelemaan tai metsästämään.
Kun lääkäri eräänä päivänä tuli meille ja pyysi saada seurata minua huoneeseeni, selveni minulle mikä oli tapahtunut.