Naimisissa olevaa merimiestä kunnioittavat salaa kaikki toverit, joilla ei yleensä ole varaa sellaisen askelen ottamiseen.

Merimies makaa keulakannella kertoen vilpittömän avomielisesti vaimostaan tai morsiamestaan, miten he olivat toisiinsa suostuneet tai mitä on ostettava tuliaisiksi satamaan saavuttua. Ja jos haluaa meidän päivinämme etsiä hiljaista romanttista haaveilua, niin sitä varmaan löytää laivojemme kansilta yksinäisten yövuorojen aikana. Ei ole liioittelua, jos sanoo naisen oikeastaan olevan mukana merielämässämme, joka ulkonaisessa katsannossa on usein hyvinkin raakaa. Nainen väikkyy merimiehen mielessä ihasteltuna, lämpöisenä, puhtaana ja ylhäisenä, etäisyyden aiheuttaman kuvitteluautereen ympäröimänä.

Salve ja Federigo istuivat viinalasiensa ääressä salinviereisessä kamarissa, joka oli täynnä juttelevia ja juovia miehiä tai pareja, jotka vetäytyivät hetkiseksi pois tanssista.

Tukehduttavan kuumassa, tupakansavun ja höyryn himmentämässä salissa näkyi tanssijoita, joiden kasvot olivat mitä erilaisimmat @@ useimmat ruskeita ja ahavoituneita, monet parrakkaita, hattu huolettomasti takaraivolla. Muutamilla oli suussa rikkoutunut liitupiippu, kaikki olivat hurjan iloisia, valuivat hikeä ja tanssivat ihan uupumatta.

He pyörittelivät somasti puettuja hollantilaisia tyttöjä, joilla oli päässään pienet valkoiset päähineet ja helmat maan tavan mukaan kiinnitettyinä niin, että sievät kengät ja valkoiset sukat pääsivät oikeuksiinsa. Punaisiin villanuttuihin puetut ranskalaiset ja ruotsalaiset meripojat, norjalaiset ja tanskalaiset sinisissään ja laajalahkeisine purjekangashousuineen, amerikkalaiset ja englantilaiset kokonaan sinisissä tanssivat siinä kilvan solmien samalla ystävyysliittoja tai joutuen riitoihin, mistä myöhemmin illalla oli seurauksena pullo paloviinaa tai tappelu.

Salve ei ottanut osaa tanssiin; pauhaava hilpeys sai hänet apeaksi, joskaan hän Federigon vuoksi ei päästänyt mielialaansa näkyviin.

Federigo näytti kovin lohduttomalta ja istui alkupuolen iltaa mietteissään, maistellen lasistansa.

Ikkunanpielessä selkänsä takana Salve kuuli kahden nuoren miehen puhuvan norjaa. Hänen sydämensä ailahti, sillä hän ei ollut moneen vuoteen kuullut äidinkieltänsä.

Myöhemmin illalla Federigo liikuttavan epäitsekkäästi täytti alinomaa Salven lasia ja tuli @@ kuten näytti, yhä päihtyneempänä @@ useat kerrat vahingossa läikyttäneeksi maahan oman lasinsa sisällön.

Hän muuttui hieman puheliaaksi ja kertoi muistelon toisensa jälkeen heidän yhteisestä elämästään.