Vähäinen kohina sai puhujan katsahtamaan aluksenpartaalle.
Siellä seisoi kalmankalpea nuori merimies tuijotellen häneen silmillä, jotka muistuttivat hänen kerran näkemänsä hullun koiran silmiä. Merimies kääntyi heti kannelle kävelemään.
"Se oli sulhanen, epäilemättä", kuului mies sanovan kumppanilleen. Sitten hän alkoi veistää hirttänsä. Hetkisen kuluttua hän murisi harmissaan:
"Jos tuon naaman oikein oivallan, saa hyvinkin olla varuillaan, kun hän pääsee maihin."
Salve oli hypähtänyt seisaalleen kuullessaan meriupseeria mainittavan, mutta halu saada jotakin kuulla oli pidättänyt hänen mielenpurkautumaansa. Se, mitä heidän suhteestaan edelleen kerrottiin ja että Elisabet oli turvautunut meriupseerin perheeseen, tuntui täysin totuudenmukaiselta. Salve tunsi molemmat keskustelijat; he olivat kumpikin kunnon väkeä, ja olihan toinen kuullut asiasta tädiltä itseltään.
Sinä päivänä oli aluksen puhdistamisessa ja telakalle kallistamisessa ankara työ, mutta Salven kädet olivat ikäänkuin halvatut. Hän ei kyennyt käymään asiaan käsiksi muuta kuin näön vuoksi, kaikki tapahtui vain konemaisesti.
"Oletko kipeä, poika, vai morsiantako on ikävä?" kysyi perämies iltapuolella; hän oli huomannut, etteivät asiat olleet oikealla tolalla.
Nuo viimeiset sanat @@ "morsianta ikävä" @@ vaikuttivat ihmeen elähdyttävästi. Salve tunsi tuon omituisen väsymyksentunteen hälvenevän ja työskenteli nyt niin innokkaasti, että hiki helmeili pitkin poskia hänen silloin tällöin kärsimättömän äänekkäästi ryhtyessä johtamaan työlaulua. Hän pelkäsi joutuvansa ajattelemaan. Myöhemmin hän otti hoitaakseen babiaanivahdin, vapauttaen siten erään kumppaninsa, joka oli varsin tyytyväinen päästessään odottamatta nauttimaan yölepoansa sen sijaan, että olisi käyskellyt kannella "laivakoirana"; mainittu vahti näet on siinä, että mies yksinään varjelee alusta satamavarkailta.
Hän käyskeli edestakaisin kannella. Oli sysipimeä; vain jokin lyhty näkyi ulkona merellä ja siellä täällä kaupungissa.
Toisinaan hän jäi pitkiksi ajoiksi seisomaan laivanpartaan ääreen.
Hän tunsi voivansa surmata meriupseerin ilman mitään tunnonvaivoja.