Muori kohotti kynttilän kohti hänen kasvojaan luoden niihin tutkivan katseen. Hän oli peloissaan eikä saanut mitään selkoa tulijan puheesta.
"Pitäisikö minun se tietää @@ no, sanohan se!" virkkoi hän melkein rukoillen.
"Meriupseerihan kuuluu oleilleen koko vuoden Torungissa @@ vesilintuja ampumassa @@ vai luuletteko hänen aikovan ottaa Elisabetin vaimokseen?" huudahti hän kiivaasti ja kovalla äänellä.
Vasta viimeisestä lauseesta Salven ajatus täysin selvisi muorille. Hän laskea paukautti kynttilänjalan pöydälle ja istuutui tuolille pöydän ääreen.
"Vai niin kuuluu!" @@ virkkoi hän vihdoin. Hänen ensi säikähdyksensä oli ohi, mutta nyt hänet valtasi harmi ja hän nousi seisaalleen kädet puuskassa ja silmät säkenöiden @@ hän oli eukko, jota ei ollut hyvä vihoittaa.
"Vai niin @@ vai ovat ne jo ehtineet levittää sellaisia valheita Elisabetista! Hyi! Ja sinäkin, Salve, kehtaat puhua sellaista! Minä vakuutan sinulle, ettei koko kaupungissa ole kunniallisempaa taloa kuin Beckin @@ sinä ja sinunlaisesi eivät kykene sen kunniaa polkemaan. @@ Ole varma siitä, että minä kerron koko soman juttusi Elisabetille ja kapteenille ja upseerille ja rouva Beckille, niin sinut ajetaan pois 'Junosta' kuin märkä koira! @@ Vai olet sinä luulotellut, että Elisabetin tarvitsee kerjätä upseerilta kunniaa?"
"Parahin Kirsti muori!" huudahti Salve tuon sanantulvan sekaan. "Minä en ole mitään luulotellut, sillä olen ollut kauan poissa kotoa, mutta minä kuulin tänään telakalla Anders Broekkenin sitä kertovan ihan varmana asiana."
"Andersinko? Kertoiko hän sellaista, se kurja vintiö @@ kiitokseksi siitä, että minä kävin hänen vaimonsa luona viime viikolla! Kyllä minä hänet vielä haen käsiini. Mutta tällaisissa asioissa ei salantaja ole varasta parempi", @@ jatkoi hän myrtyneenä. "Beckin oma tytär se kävi täällä tarjoamassa Elisabetille kunniallista tointa kunniallisessa perheessä ja hän jutteli minun kanssani, ymmärrätkö, poikaseni!" (eukko osoitti vapisevin etusormin itsetietoisesti rintaansa). "Elisabet ei ole tullut sinne kerjäten. Sinun ei olisi tarvinnut karata vahdista sellaisten asiain vuoksi, ja Elisabet saa kuulla @@ ihan varmasti hän saa kuulla" (eukko innostui ja iskeä paukautti kätensä toiseen), "hän saa kuulla, kuinka sievät ajatukset sinulla on hänestä!"
"Parahin Kirsti muori, minähän tarkoitan pelkkää hyvää", rukoili Salve, jonka sydän oli käynyt ihmeen keveäksi, "älkää sentään kertoko sitä Elisabetille!"
"Saatpa olla varma siitä, että hän sen kuulee!"