Rouvan ruskeat suuret silmät tähystivät määrättömiin suihkukannun takaa. "Minusta hänessä on niin paljon, — jotain mykkää, joka ikäänkuin ei pääse ilmoille."
"On kyllä, ja kuuroa myöskin, — sehän ei kuule toisella korvalla paljon ollenkaan!"
"Hm, ei niin", jatkoi rouva miettiväisesti, — "se on henkeä"…
"Henkeä!" — Gertrud puhalsi. "On aivan samanlainen, kuin hieno silkkikoiransa, juuri semmoinen, — niin hermostunut, — pyyh… semmoinenkin hienon hieno, joka onkii kärpäsillä!"
"Hänen silmissään on ikäänkuin alituinen kaipaus… Minun oikein täytyy katsella tuota poikaa joka kerta kun hän on täällä. Mitä ihmettä hänessä sitten elänee, — häntä ajatellessani johtuu aina mieleeni joku kukkasistani, saaneeko milloinkaan ilmoille sitä, mikä hänessä liikkuu, puhjenneeko milloinkaan… Liikemiehen toimi varmaan ei hänelle sovi, — ja sen vuoksi käy minun häntä sääli. Hänen silmänsä aina kummittelevat niin surullisina, — näetsen kun taimi"…
"Hyi äiti, — taimi!… Mutta minä tiedän, mitkä puuhat isällä on minusta mielessään! — — Vaan siitä — — siitä ei tule mitään, ennen otan vaikka Jakob Arnebergin… niin otankin. Tässä nyt taas laitetaan ja laitetaan niinkuin Jonettellekin! Abrahamille hankitaan liike, ja sitten" —
Raskas ilmaus laskeusi rouvan kasvoille, ja hän nipisti kukasta pari kuihtunutta lehteä… "Niinkuin Jonettellekin?"… äänsi hän itsekseen…
"Niin juuri, tuskinpa vaan sai Jonettekaan sen, jota tahtoi; — otti sen, jota isä tahtoi, niin juuri. — Ei uskota, että minä mitään ymmärrän!… Silloin ei hoettu muuta kuin asianajaja Stibolt ja Stibolt, — hänellä muka oli semmoinen pää ja työkyky ja oli niin erinomainen, — siinä kyllä, että aina mukaantui isän mukaan! — mutta ei vaan Jonette hänestä liikoja pitänyt, kun hän kertoi oikeusjuttujaan ja muita historioitaan, jotka isän mielestä olivat niin vitsikkäitä. Minä olen varma siitä, ett'ei hän anna Jonettelle valtaa nuppineulankaan yli heidän kotonaan Hejessä. Minä olen niin vihassa hänelle että!"
Rouva sillä välin virutti ja pesi pientä kituvaa tainiinmenlehteä.
"Et, sinä et ole enää lapsi"… pääsi hänen huuliltaan.