"No, no, mitä nyt sanot?
"Silloin tällöin saamme sitte tehdä huviretkiä vävymiestemme luokse!"
Hän hieroi käsiään.
"Se oli odottamatonta se — suuresti odottamatonta!…
"Hm! hm!" lisäsi hän, "on parasta, että käskemme Thinkan tulla tänne ja ilmoitamme hänelle kirjeen sisällyksen… Eikö niin sinunkin mielestäsi, äiti?"
"Ky-yllä!" sanoi äiti hiljaa, käännyttyään ovelle päin; — hän ei nyt keksinyt lapsiraukalleen enää mitään neuvoa!
Kapteeni kulki edestakaisin konttorissaan, odottaen tytärtään. hän oli arvoisan ja isällisen näköinen ja käsitti täydellisesti hetken tärkeyttä.
Mutta missä Thinka viipyi?
Ei mistään häntä löydetty, vaikka oli etsitty ympäri koko taloa!
Mutta kapteeni ei tänään ollut hätäinen…