Puutarhuri (joka on asettanut palmun ulkopuolelle, ja jatkaa kukkien kastelemista sisällä). Niin, niin, te tiedätte, että semmoisen saa uuden rahoilla, — ei tarvitse muuta kuin ostaa!
Karna (joka taas on istuutunut). Niin, mutta eivätköhän rahat sentään ole hyvin hyviä olemassa, hra Hein!…
Puutarhuri. Oh, se on vaan taikauskoa!… Pääomat liikkuvat niinkuin kaikki muukin maailmassa omien lakiensa mukaan, — niin että on aivan yhdentekevää, onko omistajan nimi Pekka tai Paavo.
Karna. Eipä olekaan aivan. Se, jolla ne on, istuutuu esimerkiksi vaunun sisään, kun se, jolla niitä ei ole, saa istua kuskipukilla. — Tai omistaa hän huvilan ja puiston, ja joku puutarhuri haluaa työskennellä siellä —
Puutarhuri. Etupäässä puiston vuoksi, neiti. Se huvittaa häntä.
Karna. Minä ajattelin, että tekin olitte sopineet isän kanssa määrätystä palkasta arvokkaan apunne korvaukseksi.
Puutarhuri. Minä vakuutan teille, neiti, ett'en tee sitä rahan vuoksi. Se oli isänne puiston omituisuus, joka veti minut sinne. Minähän tunsin sen jo pienestä pojasta, kun juoksentelin siellä veljenne kanssa kouluajan loputtua ja pieni Karna aina tahtoi väkisinkin olla mukana ja seurasi meitä pitkin metsäpolkuja, kun teimme huviretkiä, tutkiaksemme Afrikaa niinkuin Stanley.
Selma. Niin, koulunpenkillä ovat kaikki yhdenvertaisia.
Puutarhuri. Mutta sitten katosi hän omille teillensä ja minä valitsin omani.
Karna. Puutarhurin ammatin.