Munkascy se silloin sieppaa Taas pensselin pivohon — "Mun Herrani täytyy myöskin Sanoman: Se täytetty on!"
Ja huulet jo liikkuu, liikkuu "Nyt huuda jos milloinkaan!" Munkascy niin kiljahtaapi; Ja vaipuvi lattiaan.
Ja päivät ja yöt Munkascy Nyt valvoo ja vuottelee — Munkascyn Kristus se ain vaan Ja ijäti vaikenee. —
Pääskyselle.
Et silloin, pieni pääsky, Sä laula riemuiten, Kun meill on kylmä talvi Ja maa on valkonen —
— — Vaan silloin Niilin luona Sä surren oksalla, Siipeesi peität pääs ja — Näät unta Suomesta.
Rantakadulla.
Paan ympäri istuvi immet Paan ympäri poiatkin Ja nuotion liekit himmeet Ne hohtavi hellemmin.
Ja syödessä rantakalaa Puhe sujuu sukkelakin Ja vilkasta saapi salaa Tytön sievimmän silmihin.
Tuoss istuvi Hämeen impi, Se kaino ja kaunoinen, Vaan Karjalan kaunihimpi Ja vilkkaampi vieressä sen.